Lähdin etenemään syvemmälle satamaan, välillä ammuin hahmoni kanuunoilla hiukan edemmäs ja löysin myös taas sellaisen painikkeen, joka piti aktivoida että vedenpinta nousi ja toi mukanaan kelluvat laiturit, joita pitkin pääsin etenemään.
Etenpänä kohtasin uuden vihollisen, Ahrimanin, mutta se oli tornissa parin muun kanssa. En stressannut sen nappaamista koska miun lentävä silmä kehittyy vielä tuollaiseksi myöhemmin. Löysin myös tason 25 murkriftin, sen jätin rauhaan.
Alueella oli myös kelloja, joita soittamalla ei tapahtunut mitään. Kenties näihin liittyy joku juttu? Löysin myös paikan missä tietyt Miraget pystyvät kantamaan Lannin ja Reynnin toiselle puolelle. Onneksi minulla on Mog mukana, toisella puolella tosin oli vaan arkku.
Muutettuani vedenpinnan korkeutta kahdesti, löysin Gimme Golemin, jonka jälkeen pääsin merirosvolaivan luokse. Vieressä oli myös tallennuspiste, joten kehitin hiukan Mirageitani (Ja muutin Vivin uuteen muotoon).
Pian nousinkin laivaan ja siellä kimppuumme kävi hurja joukko merirosvoja! ...jotka paljastuivat Moogleiksi. Awws, söpöjä! Mut kuitenkin, turpaan vaan!
Taistelussa ei ollut mitään erikoista, heitä oli vain paljon jonka takia tornini kaatuivat herkästi massan alla. Voitto tuli silti helposti, yksittäinen Moogle on kuitenkin aika heiveröinen otus.
Mutta ongelmat ei ole ohi, seuraavaksi paikalle ilmestyi kapteeni Faris (FF V:stä tuttu) ja hänen valtava vesihirviönsä, Syldra! Taisteluun!
Tällä kertaa muistin heti hyödyntää Championeita, kutsuin sekä Refian parantamaan minua että Sephirothin vähän rankaisemaan. Harmi vaan että kun Syldra ja Faris saivat vuoronsa, kupsahdin kerrasta ukkoshengityksen tieltä. Hmm, taitaa olla näitä taisteluita jotka on pakko hävitä!
Reynn ja Lann olivat vähän heikossa hapessa, mutta paikalle saapui se huijari herttua, valmiina kostamaan aiemmin kohtaamisen. Hän höpötti kohtaloista ja muista, sitten sitä oltiinkin jo taistelussa
Kun taistelua oli kulunut jonkin aikaa, Faris hermostui ja päätti hyökätä myöskin huijarin kimppuun Syldran kanssa. Ja sitten mokoma potkaisikin tyhjää.
Sitten Lann ja Reynn kertoivat kaiken Farikselle, joka sattumoisin tiesi myös ennustuksesta joka koski heitä. Heidän pitäisi kerätä neljä avainta ja sitten löytää Crystal Tower. Yksi Moogleista osasi myös kertoa että ensimmäinen avain on tulen laaksossa. Fariksen mukaan tämä laakso voi vain olla Babilin tulisissa laaksoissa.
Lann ja Reynn pohtivat että he edelleen tarvitsevat venettä. Faris sanoi että hänen paattinsa ei ole sopiva heidän tarpeisiinsa, mutta hän tietää jonkun jolla olisi juuri sopiva. Joten pian paikalle tuli Quistis! Harvoja hyviä hahmoja FF kasissa, jee!
Torstai, 10.11.2016
Quistis johdatti Lannin ja Reynnin melko hienolle alukselle ja kertoi että se hoitaa itse ohjaamisen, onnea matkaan.
Pian jo seilattiin alas jokea, samalla kun Lann ja Reynn pohtivat miksi Faris ja Quistis toivottivat niin kovasti onnea ja muutenkin puhuivat ihan kuin emme ehkä selviäisi hengistä. Mikä siinä Low Seas-paikassa on niin erikoista?
Asia selvisi pian, me mennään kirjaimellisesti alas ja alashan pääsee parhaiten vesiputouksen kautta. Oivoi.
Kun Lann ja Reynn olivat taas tulleet tajuihinsa, he huomasivat pari Miragea kiusaamassa pikkuista kilpikonna Miragea. Kävin kimppuun ja nappasin toisen näistä vesikäärmeistä itselleni.
 |
| Laskeutuminen oli pehmeä... |
Reynn käänsi pikkuisen kilpparin jaloilleen ja pian vedestä nousi massiivinen kilppari, Adamantoise! Hän kiitti meitä pikkuisen auttamisesta ja kyseli että mitähän me täällä tehdään. Hän lupasi sitten toimia meidän uutena veneenä kun etsimme Babilia. Käy!
Väistelin Adamantoisella uiskentelevia haita (peli varoitti että tuskin pärjään niille vielä) ja pian vedestä loikkasi tuttu hahmo, Rikku! Valitettavasti tämä Rikku on FF X-2:n versio eikä FF X:n. Ei asiasta sen enempää, FF X-2 vaan on aika...erikoinen tapaus.
Rikku kertoi että hänen oma paattinsa upposi ja onnekseen huomasi meidät Adamantoisen selässä. Jälleen Lann ja Reynn kertoivat miksi ovat täällä ja Rikku osasi sitten kertoa missä Babilin alue on.
Saavuin rantaan, jossa Lann ja Reynn hyvästelivät Rikkun sekä Adamantoisen. Ja jo muutama askel myöhemmin olin varsin karussa vuoristossa, aika metsästää Mirageita! Valitettavasti ainakaan vielä tältä ekalta alueelta ei löytynyt kuin yksi uusi.
Seuraavalla alueella möllätti punainen lohikäärme, jonka jätin oman onnensa nojaan. Palataan asiaan myöhemmin. Sen sijaan pieni ukkoslohari kelpaa, olet nyt minun!
Jatkoin punaisten lohareiden väistelyä, kunnes sellainen kävi kimppuuni. Iik! Paljastuikin ettei ne nyt niin pahoja ole, sain jopa yhden napattua itsellenikin.
Hoideltuani kaiki alueen loharit, jäljellä oli enää yksi Gimme Golem ja melko uhkaava Mirage yhdessä umpikujassa. Kai miun pitää yrittää se sitten voittaa?
Menin haastamaan siis Cerberuksen ja olihan se aika hankala tapaus ja koetin sen myös napata, mutta lopulta annoin olla. Voin kuitenkin oman White Nakkin tuollaiseksi kasvattaa jos haluan. Se on vielä kaiken lisäksi XL-Mirage, jonka kutsuminen tarkoittaa että taisteluun jää vain sen lisäksi Lann ja Reynn. En sitten tiedä onko nuo vaivan arvoisia.
Kuitenkin, Cerberuksen takaa sain Gimme Golemille esineen joten palasin Golemin luo ja sen ohi. Hetken päästä löysin tallennuspisteen ja sen takana... massiivinen nukkuva lohikäärme. Joo, eiköhän me lopetella tähän... Ensin tietysti treenaan taas vähän, kuten aina!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti