Jatkoin prinssien kanssa taistelua ja lopulta ne mokomat kaatuivat! Ei taistelu nyt niin kauhea ollut kuin aluksi vaikutti, piti vain yksinkertaisesti oppia tunnistamaan Lorianin iskut ja miten niihin reagoida. Lähinnä milloin ottaa etäisyyttä ja milloin kierähtää viereen iskemään. Toinen vaihe oli ongelmallinen lähinnä kun Lothric heitti ilman täyteen pieniä hakeutuvia taikajuttuja.
Kun taistelu oli ohi, sain viimeisen Cinders of a Lordin ja veljesten sielun. Palasin Shrinelle, käytin sielut ja asetin Cindersit paikoilleen. Välivideo käynnistyi ja hahmoni siirtyi Kiln of the First Flameen (Joka näyttää aika paljon Firelink Shrinelta). Aika viedä peli päätökseen...!
Tai sitten ei, vielä on yksi vapaaehtoinen paikka jäljellä! Joten suuntasin Irithyll Dungeoniin ja etsin sieltä paikan missä oli lohikäärme patsas. Käytin sen vieressä gesturea, jonka opin huoneesta Oceiros, the Consumed Kingin takana. Hahmoni istahti maahan ja hetken päästä siirtyi automaattisesti vuorelle, Archdragon Peakkiin.
 |
 |
| Archdragon Peak |
Tapoin siellä muutaman pitkäkaulaisen hepun ja etenin nuotiolle.Etenin suureen rakennukseen, jossa tapoin lisää pitkäkauloja. Etenin suuresta portista ja sitten eteeni laskeutui valtava lohari, Ancient Wyvern!
Tämä oli...erikoinen taistelu. Hyökkäsin loharin jalkaan ja tein minimaalista vahinkoa, ihan sama miten hakkasin. Tein olettamuksen että tämä on kuin Yhorm eli tässä on joku jekku, joten lähdin juoksentelemaan loharin taakse. Siellä huomasin reitin raunioihin, joissa hengaili vihollisia. Kuolin muutaman kerran kun jäin taistelemaan vihollisten kanssa, mutta sitten päätin vain juosta ohi. Lopulta reitti johti paikkaan, josta pystyin tiputtautumaan loharin päälle ja voila, lohari kaatui iskusta! Olipas...masentava taistelu.
Taistelun jälkeen hahmoni siirtyi automaattisesti seuraavalle nuotiolle, joten palasin käyttämään taas sielut pois ennen kuin jatkoin matkaa. Huomasin myös sieluja käyttäessäni että Fire Keeper kertoi että jos kutsun häent kun löydän ensimmäisen tulen, voin kutsua hänet ja hän sammuttaa tulen, koska hänen silmänsä (Jotka hänelle annoin) niin näyttää.
Jatkoin uudelta nuotiolta, kunnes löysin hissin joka toimi oikotienä ekalle nuotiolle. Kuolin hetkeä myöhemmin kun pitkäkaula ja isompi pitkäkaula ahdistivat minut nurkkaan. Kuolin pian uudelleen kun kutsuin hissiä alas ja monta pitkäkaulaa tuli perässä. Pitkäkaulat kuolee helposti, mut lyövät myös melko kovaa! Kuolin myös kerran kun jonkinlainen kivilisko pyöri minua päin ja työnti alas rotkoon. Seuraavalla kerralla koetin väistää kahta kiviliskoa ja pyörin rotkoon.
Seuraavalla kerralla juoksin vain kaiken ohi, myös loharin joka laskeutui tielleni. Juostuani jonkin aikaa, huomasin ison vivun ja kellon. Ennen kuin menin kellolle, käväisin läheisessä huoneessa koska siellä oli nuotio!
Nuotiolta johti reitti kielekkeelle ja matkalla oli pirusti pitkäkauloja. Kuoltuni kävin vetämässä vivusta, joka soitti kelloa ja tämä aiheutti ison muutoksen paikan säässää ja pilvet muodostivat reitin eteenpäin. Ja siellä oli myös valtava sumuovi. Nyt taitaa tulla viimeinen vapaaehtoinen pomo...
 |
| Siinä on sumuovella kokoa |
Paikalle lenti valtava lintu, King of the Storm, jonka selässä oli valtavaa keihästä pitelevä heppu. Lintu oli suhteellisen helppo tapaus, vaikka iskut sattuivat. Sitä piti hakata päähän ja helpoiten tämä kävi kun se pysähtyi hönkimään tulta suoraan eteensä. Suurin vaara oli heppu linnun selässä, mokoma tökki keihäällään perhanan kovaa.
 |
| Nameless King ja King of the Storm |
Kun lintu oli kaatunut, ratsastaja jatkoi taistelua kantaen nimeä Nameless King. Ja voi pojat, tää on aika vahva kaveri! Nameless King liikkuu nopeasti ja iskee todella raivokkaasti sähköisellä keihäällään. Hänellä on myös iskuja jotka aiheuttivat paineaaltoja eli myös kauempana oli vaarassa. Kokeilin taistelua useita kertoja kunnes päätin että ehkä mie jätän tän ainakin tällä erää rauhaan, Nameless on nimittäin todella haastava heppu ja kestää osumaa melkoisen paljon. Jos mielenkiintoa riittää, palaan tänne kun peli on läpi
 |
| Kiln of the First Flame |
Eli suuntasin Kiln of the First Flamelle, jossa uutta nuotiota käyttämällä siirryin mäelle. Kiipesin mäkeä ylös isolle aukealle jossa minua odotti Soul of Cinder.
 |
| Soul of Cinder, pelin kansikuvapoika! |
Soul of Cinder nappasi nuotiosta miekan ja taistelun edesttä muotti sen muotoa ja samalla kuinka hyökkäsi. Välillä käytti sitä kuin miekkaa, välillä kuin keihästä, sitten se muuttui enemmän sapeliksi ja käytti hän sitä jopa taikasauvana. Taistelu oli silti varsin yksinkertainen, tuli kyllä kovasti mieleen Bloodbornen Gerhman joskin helpompi. Mutta kun Soul of Cinder kaatui, taistelu ei ollut ohi. Hän nousi uudelleen ja nyt miekka oli enemmän kuin kahdenkädenmiekka. Ja tämä toinen vaihe tuntui todella tutulta, hänen uudet iskunsa olivat kuin suoraan Souls ykkösen vikalta pomolta, Gwyniltä! Okei, tää on suoraan sanottua helvetin siistiä!
Taistelu ei kuitenkaan ollut kovin vaikea, muutaman yrityksen se kyllä vaati mutta verrattuna prinsseihin ja Nameless Kingiin, huomattavasti helpompi. Kutsuin Fire Keeperin nuotion eli First Flamen luokse ja hän sammutti tulen tuoden trilogian päätökseen.
 |
| Fire Keeper sammuttaa maailmasta tulen |
Kun lopputekstit rullasivat ruudulla, en voinut olla ajattelematta kuinka loistava lopetus tämä oli Dark Souls sarjalle. Väittäisin jopa että tämä on koko sarjan paras peli! Pelissä näkyi vaikutteita aiemmista Soulseista ja myös Bloodbornesta. Vaikeusaste tuntui olevan kohdallaan ja vaikka muutama pomo oli joko liian helppo tai suoranainen pettymys (Wolnir ja Yhorm...), niin melkein kaikki taistelut olivat kuitenkin edes viihdyttäviä ja loppua kohden oli muutama todella haastava ja intensiivinen taisto. En äkkiä keksi muuta sanottavaa, kaikki tässä pelissä yksinkertaisesti vaan toimii. Ja on hyvä tietää että FromSoftware laittaa nyt Soulsit lepoon eikä yritä tunkea väkisin uutta osaa joka vuosi, kuten jotkut pelisarjat. Mestarit tietää milloin lopettaa!
Qlaos lvl 91
Butcher Knife +10
Dragon Crest Shield
Vigor 39
Endurance 30
Vitality 18
Strength 45
Dexterity 14
Käytetty aika: 33:16
Kuolemat: 184
PS: luonnollisesti pidän taas hetken taukoa blogista, mutta maksimissaan se on viikon tai kaksi. Olen jo päättänyt seuraavan pelin minkä kimppuun käyn ja tuollahan se hyllyssä onkin jo odotellut vuoroaan. Kiitokset jälleen kaikille lukijoille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti