perjantai 22. huhtikuuta 2016

Matkalla huipulle

Keskiviikko, 20.04.2016

Lothricin linnan muurilla



Päätin ainakin hiukan tutkia Lothricin linnaa ja jatkoin nuotiolta. Päädyin linnan muureille, joita vartioi vain tavalliset soltut. Hiukan säikähdin kun huomasin että taivaalla lenti isoja jotakin, mutta ne eivät ainakaan vielä käyneet päälle. Löysin myös pienen huoneen jossa niskaani tipahti lihava ritari. Alueelta löytyi myös lisää Titanite Chunkkeja, tarpeeksi nostamaan ase tasolle +8. Melko pian löysin jo uuden nuotion, mikä oli hyvä koska matkan päässä näkyi jonkinlainen lohikäärme. Kun lähestyin loharia, paikalle lennähti toinen! Koetin juosta niiden ohi, mutta henkihän siinä meni.

Kaksi ystävällistä loharia...

Koetin uudelleen samalla tuloksella, mutta seuraavalla kerralla tiputtauduin sillalta ja siellä olikin turvallista edetä. Sieltä löysin Undead Bone Shardin ja joukon vihollisia. Jouduin lopulta kääntymään ympäri, palaamaan nuotiolle ja tiputtautumaan sillalta aiemmin jotta pääsin toiseen suuntaan. Kuolin muutaman kerran vähän vaikka mihin, viimeisenä eräässä huoneessa olevaan kyyryssä taistelevaan jäämiekkailijaan. Seuraavalla yrityksellä päädyin huoneeseen jossa oli loharin jalka! Kun sitä vähän läimi, siitä ilmestyi sellainen mustalonkerojuttu. Kuolin sen käsissä (Perhana ne lyö kovaa...) mut mietin että ehkä lohari rauhoittuu kun sen jalassa ei ole enää mustia ilkeitä lonkeroita? Hiukan yllätyin että vaikka lonkeromölli jäi henkiin, molemmat loharit olivat elottomia! Nyt pääsen helposti takaisin samaan huoneeseen kun loharit eivät liekeillään tuki reittiä.

Tällä kertaa otin lonkerot tosissani ja olin varovainen. Aina parin iskun jälkeen peräännyin ja odotin että se rauhoittuu. Toistin kunnes lonkero kuoli ja koko lohari katosi. Tutkin alueita ja löysin lisää Titanite Chunckeja ja kuolin pienessä huoneessa jonne ilmestyi joku 6-8 heppua kuin tyhjästä kun poimin esineen maasta. Palasin Shrinelle tässä välissä nostamaan aseeni tasolle +9. Nyt kunhan jostain saan Titanite Slabin, Butcher Knifeni on voittamaton!

Jatkoin eteenpäin ja päädyin parvelle, josta vedin vivusta. Tämä avasi rakennuksen pääoven, joten pääsen jälleen oikaisemaan. Eikä kestänyt kauaa, niin löysin hissin joka oli jälleen oikotie. Tää peli on välillä tosi antelias nuotioiden ja oikoteiden kanssa.



Näin myös sumuoven, mutta ensin kiipesin tikkaita katolle ja sieltä päädyin huoneeseen josta löysin voimaa nostavan sormuksen. Seuraavaksi jatkoin sumuoven läpi haastamaan Dragonslayer Armourin.

Dragonslayer on melkoisen iso ja raskaasti haarniskoitu heppu, jonka ase tekee sähkövahinkoa. Itse taistelu oli silti aika simppeli, pysy iholla, kierrä taakse, torju tai väistä. Voitin pomon melkein jo ensimmäisellä yrityksellä, mutta vähän hölmöilin. Seuraava yritys meni todella huonosti, koska vaikka pomon iskuja ei ole kauhean vaikea väistää, jo yksittäinen isku sisään sattuu todella kovaa. Suuri ongelmani on myös se että olen liian ahne, yritän liian montaa iskua saada sisään ja sitten on stamina lopussa enkä voi väistää tai torjua. Ja kun pomon kestot laskevat ehkä 30%, hän saa muutaman ylimääräisen hyökkäyksen ja taivaalla lentävä risuaitaotus (En oikeasti tiedä mikä ihme se on...) heittelee jotain tulipalloja välillä. Seuraavalla kerralla olin maltillisempi ja iskin aina vain kerran kun oli tilaisuus. Sain Dragonslayerin hakattu ehkä 30% kestoistaan kunnes kuolema korjasi. Pitääpä jatkaa tästä myöhemmin, iski nälkä. Tai kenties käyn tutkimassa puutarhaa?

Dragonslayer Armour

Kyllä, kilpesi on iso ja kaunis





Jatkoin pelaamista syötyäni ja toisella yrityksellä Dragonslayer kaatui! Ei kovinkaan vaikea pomo, mutta ei myöskään liian helppo. Luonnollisesti kävin käyttämässä sielut Shrinella ja palasin jatkaakseni matkaa.

Pian löysinkin jo uuden nuotion ja uuden alueen, Grand Archivesin. Poimin maasta avaimen ja avasin oven arkistoon, mutta päätinkin palata aiemmalle nuotiolle ja käydä ainakin kurkistamassa uudelleen puutarhaan.


Grand Archives saa odottaa

Matkalla hissillä alas puutarhaan, huomasin että voin hissistä tiputtautua suuaukkoon, johon hissi ei pysähdy. Tämä johti Estus Shardin ja Titanite Chunkin luo! Tämän jäleen puutarhassa kuolin jälleen lonkero-otukseen. Vihaan näitä vihollisia, ne peittävät niin paljon ruudusta että kun menet iholle lyömäään niin on vaikea sanoa mitä ihmettä tässä tapahtuu... Seuraavalla kerralla juoksin vain sen ohi, mutta alueella oli niitä lisää. Juoksentelin ympäriinsä esineitä keräten, kunnes yksi sai minut kiinni ja murskasi minut. Noh, uudestaan!

Juoksin kaiken ohi kunnes viholliset eivät enää minua seuranneet. Sitten löysin pari miekkamiestä ja heidän jälkeensä huomasin jo sumuoven. En halunnut haastaa pomoa vielä ja peruutin vähän, kunnes löysin hissin joka paljastui pienen reitin jälkeen oikotieksi. No okei okei, mennään haastaa se pomo sit kun on jo oikotiekin viereen...

Pomo paljastui jonkinlaiseksi hiukan rottamaiseksi laihaksi isoksi otukseksi nimeltään Oceiros, the Consumed King. Taistelun alussa hän tuntui puhuvan näkymättömästä vauvasta jota olevinaan piti toisessa kädessään. Okei, tää ei ehkä oo kovin tasapainoinen heppu...

Oceiros, the Consumed King

Myös taistelun aikana Oceiros pölötti. Pysyttelin käytännössä Oceiroksen takana ja/tai alla jossa tunnuin olevan turvassa samalla kun hakkasin menemään. Kun taistelua oli jatkunut jonkin aikaa, Oceiros tiputtautui neljälle jalalle ja kävi paljon vihaisemmaksi. Mutta pysyttelemällä koko ajan alla/takana, onnistuin voittamaan taistelun ensimmäisellä yrityksellä!

Kävin käyttämässä sielut ja jatkoin Oceiroksen nuotiolta. Löysin huoneen jossa oli outo pitkäkaulainen vihollinen ja arkku. Arkun takaa paljastui valeseinä ja reitti uudelle alueelle, Untended Gravesiin.

Untended Graves

Hämmennyin hieman kun tajusin että tämä on sama paikka kuin se mistä peli aloitettiin, viholliset ovat vain vaihtuneet vahvempiin ja paikka on pimeä. Paikka on jopa niin samanlainen että kohtasin siellä seuraavan pomon, Champion Gundyrin.

Champion Gundyr

Champion on voimakkaampi versio pelin ekasta pomosta ja eka yritys päättyi lopulta tappiooni, vaikka pitkään pistin vastaan. Kokeilin taistelua useita kertoja, välillä olin parin iskun päässä voitosta ja välillä Champion murskasi minut nopeasti. Suurin ongelma on kuinka toisessa vaiheessa Champion on todella, todella aggressiivinen. Iskuja sataa jatkuvasti ja jos vähän on etäisyyttä, hän joko hyppää tai lähtee juoksuun. On vaikea löytää hetkeä parantaa ja yleensä heti parannuksen jälkeen otan heti uudellaan vahinkoa. On myös todella vaikea löytää turvallista hetkeä iskeä koska Champion ketjuttaa iskujaan niin saumattomasti.

Lopulta, useiden yritysten jälkeen, Champiom Gundyr kaatui! Muutaman kerran meinasi usko mennä, mutta sitten taas muutama yritys oli niiiiiin lähellä voittoa etten voinut luovuttaa. Ehkä tärkein syy miksi voitin oli että rupesin väistämään kohti Championia torjumisen sijaan. Toki, siinä oli riski että otan osumaa mutta myös paljon todennäköisempää että pääsen sivusta iskemään kerran ja sitten äkkiä väistö pois. Tärkeä huomio, ÄLKÄÄ jääkö hakkaamaan Championia selkään koska Championin yksi isku on voimakas potku taakse. Sanoisin että tämä oli ehkä yksi pelin parhaita pomoja, pitkästä aikaa sydän hakkasi tuhatta ja sataa! Äärimmäisen intensiivinen, tälläisiä lisää!

Käytyäni käyttämässä sielut, palasin uudelle nuotiolle ja jatkoin parin ritarin ohi pimeälle Shrinelle. Sieltä löysin Coiled Sword Fragmentin (Joka on Homeward Bone mutta ei kulu käytössä. Näppärää!) ja Eyes of the Fire Keeperin. Tämän jälkeen palasin takaisin oikealle Shrinelle, jossa annoin silmät Fire Keeperille (Se neito jonka luona käytän sielut. En muista olenko maininnut hänen olevan Fire Keeper). Hän oli todella kiitollinen, kuulema silmät juuri Fire Keepereiltä on aina puuttunut. Päätin että nyt olen ansainnut kupin teetä, Grand Archives jää seuraavaan kertaan!




Kuolemat: 131
 

Perjantai, 22.04.2016

Suuntasin Grand Archivesiin, jossa minut otti vastaan Crystal Sage. Kunolin läiminyt häntä tarpeeksi, mokoma teleporttasi ylemmälle tasanteelle. Se oli hiukan ärsyttävää kun yritin kerätä esineitä ja tappaa muita vihollisia, niin Sage viskoi minua taioilla. Kun viimein tavoitin hänet uudelleen, hän jälleen siirtyi ylemmäksi. Alueella oli myös aavemaisia käsiä, jotka kävivät kimppuun seinistä ja lattioista, muita vihollisia olivat pienet kyyryssä olevat nopeat heput (Thrallit), oudot maagit joiden päässä näytti olevan kynttilänvahaa (Ja osalla jopa pieni liekki päässä) sekä muutama ritari. Jossain vaiheessa löysin tikkaat, joiden laskeminen muodosti oikotien alakerrokseen. Löysin myös vivun, jonka vetäminen ei näyttänyt tekevän mitään. Muistan kuitenkin aiemmin katsoneeni että joku vipu täällä paljastaa arkun jossa Titanite Slab! Jatkoin kuitenkin ylös, lopulta saavuttaen Sagen ja hakkasin hänet nurin. Löysin myös valeseinän, jonka takana oli taas jäämiekkaa heiluttava kyyrymies. Päätin kuitenkin käydä ensin Shrinella käyttämässä sielut.

Palasin haastamaan jäämiekkailijan ja voiton jälkeen sain hänen varusteensa! Heitinkin heti tmän Outrider setin päälleni. Oi kyllä, näyttää hyvältä!

Outrider varusteet

Palasin arkistoon, mutta päätin tutkailla hiukan alakertaa Titanite Slabin toivossa. Ja melko pian löysinkin paikan jossa seinä oli liikkunut! Sieltähän se Slab löytyi joten palasin nostamaan Knifeni viimeinkin tasolle +10

Kun jatkoin paikkaan missä olin tappanut Sagen, jatkoin eteenpäin ja löysin hissin, joka toimi myös oikotienä alakertaan. Jatkoin eteenpäin, löytäen tasanteen jossa oli useita kynttilämaageja. Kuolin siellä pari kertaa, ensin seinistä tulevien käsien kiroukseen ja toisella kertaa jäin taikojen ristituleen. Yksi mokoma heitti vahaa päälleni ja sitten en pystynyt hetkeen liikkumaan. Kuolin vielä kerran kiroukseen (Perhanan kädet...) kun tavoittelin esinettä. Seuraavalla kerralla selvisin juuri ja juuri takaisin, esine paljastui sormukseksi joka nostaa vastustuskykyä vähän kaikkea vastaan.

Reitti jatkui rakennuksen katolle, jossa taistelin muutamia lentäviä kivihirviöitä tai siis gargoileja vastaan. Yhdellä katolla niitä tuli kerralla kaksi ja tämä olisi voinut olla vaarallista jos ne eivät olisi molemmat syöksyneet kuolemaansa. Typerykset...

Arkiston katoilla

Reitti jatkui takaisin sisälle ja sieltä löytyi tikkaat, jotka pystyin laskemaan alas. Nyt voin välttää katon kokonaan. Löysin myös tikkaiden läheltä Undead Bone Shardin, joten palasin Shrinelle. Kun tulin takaisin, löysin altaan johon pystyin painamaan pääni. Ja sitten hahmoni pää rupesi näyttämään samalta kuin kynttilämaagien. En ole varma mikä vaikutus tällä on. Jatkoin ulos, jossa oli kynttilänvahapatsas ja isot raput, joilla minua odotti kolme heppua, kirvestä heiluttava soturi, nopea heppu jousen ja katanan kanssa sekä maagi. Onnistuin jotenkin heidät voittamaan, vaikka kävivätkin päälle kerralla. Sain heiltä katanan, kilven ja taikasauvan.

Kynttilänvahapatsas

Jatkoin eteenpäin ja heti seuraavassa huoneessa olikin hissi nuotion viereen. Jälleen hyvä sauma käydä käyttämässä sielut, niiltä kolmelta hepulta sain ihan kivan määrän. Jatkoin sitten eteenpäin ja huomasin olevani aika korkealla katolla. Edessäni oli joko reitti kohti huippua tai taakse pienempään torniin (Joka oli silti aika valtava) rappuja pitkin. Suuntasin ensin torniin, jossa taistelin kolmea lihavaa lentävää heppua vastaan. Onnistuin heidät tappamaan yksi kerrallaan, en millään olisi pärjänyt kaikki vastaan samaan aikaan. Palkkioksi viimeinen tiputti toisen Titanite Slabin! Se on hyvä tietää että voin toisenkin aseen nostaa tasolle +10 jos tarve vaatii :)



Käytyäni jälleen käyttämässä sielut pois (Ne heput antoivat myös reilusti sieluja) suuntasin eteenpäin. Jatkoin kohti linnan huippua, tappaen solttuja. Pian saavutin suuren salin, jossa minua odotti seuraava pomo.

Lorian, Elder Prince

Lorian, Elder Prince on aika ärsyttävä tapaus. Hän ryömii taistelukentällä tulisen miekkansa kanssa, teleporttaillen välillä hyökätäkseen selustaani. Joskus hän myös teleporttaa kauemmaksi käyttääkseen tuhoisee energiasädehyökkäystä, joka sattuu ihan pirusti. Muutaman yrityksen jälkeen onnistuin Lorianin kaatamaan, mutta taistelu ei ollut ohi... Rääsyihin pukeutunut pikkuveli, Lothric, laskeutui Lorianin viereen pyytäen hänen nousevan. Ja niin hän nousi, Lothric selässään. Tässä toisessa vaiheessa Lothric viskoo taikojaan samalla kun Lorian tuntuu käyttäytyvän samoin kuin aiemmin. Harmi vaan että pääsin tähän vaiheeseen vain pari kertaa ja aina Estukset lopussa. Lopulta, kuoltuani useita kertoja päätin lähteä hakemaan puuttuvat Estus Shardit (3) ja yksittäisen Undead Bone Shardin joka oli jäänyt löytämättä. Pikaisen googletuksen jälkeen lähdin näitä hakemaan ja ehkä 30 min myöhemmin olin valmis haastamaan Lorianin uusiksi. Se että onko minulla 12 vai 15 Estusta on omasta mielestäni aika merkittävä ero, katsotaan riittääkö se.

Lothric herättämässä veljeään

Joko Estuksilla oli kannustava vaikutus tai sitten aloin oppia Lorianin liikkeitä mutta välillä taistelut meni paremmin. Kun Lothric on Lorianin selässä, häntä voi vahingoittaa lyömällä selkään. Ja kun Lorian kupsahtaa, Lothric on täysin avoin iskuille hetken mutta sitten hän herätää Lorianin henkiin samalla kun tekee vahinkoa ympärilleen. Onneksi Lorian ei kuitenkaan nouse enää täysiin kestoihin. Taistelu on silti aika perhanan haastava ja aloin hermostua kunnolla joten päätin pitää taukoa tässä välissä. Saa nähdä haastanko mokomat vielä uudelleen tänään...

Kuolemat:150



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti