Eilinen on nyt

Torstai, 18.08.2016

Kuten viimeksi oli puhetta, ensimmäinen tavoitteemme on saada Harold pois näyttelystä. Tutkailin hahmojen esineitä vinkkien toivossa ja silmääni osui teko-oksennus. Kenties siitä on jotain apua? Kokeilemisen arvoinen temppu, joten lähetin sen Lavernelle.

Tipautin oksennuksen Haroldin eteen ja vaikka Harold yritti selittää tohtori lonkerolle ettei hän sitä tehnyt, tohtori totesi että olet ulkona kisasta. Hahaa!

Seuraavaksi luonnollisesti pyysin tuomareita arvostelemaan kilpailijat uudelleen ja kyllä, meidän oma pieni muumio voitti! Palkinnoksi saimme pokaalin ja lahjakortin Club Tentacleen kahdelle! Koska lahjakortti on vain lonkeroille, kokeilin tarjota sitä lonkeroille. Laverne ei halunnut tarjota sitä viiksekkäälle lonkerolle, mutta kennelin vartija otti sen oikein mielellään. Hän lähtikin välittömästi kertomaan vaimolleen.

Kytkin sähkön päältä ja Laverne ilmoitti Edisoneille että olette vapaita. He eivät pahemmin ilahtuneet, viiksekäs lonkero olisi kuitenkin heidän perässään välittömästi ja metsissä on vaarallisia eläimiä, kuten leijonia ja HAISUNÄÄTIÄ. Etenkin haisunäätiä Zed Edison tuntuu vihaavan. Ei tarvinnut kauaa pohtia mitä pitäisi tehdä, meillä on nimittäin mukana musta kissa jolla on selässä valkoinen viiva kuten haisunäädällä. Heitin kisun huoneen nurkkaan ja kohta Edisonit saivatkin kunnon sätkyn ja lähtivät kuin pallosalamat. Viiksekäs lonkero lähti välittömästi heidän peräänsä ja nyt tie on auki kellariin.

...onko tuo...

HAISUNÄÄTÄ!

Matkalla kellariin peli väläytti minulle kuinka violetti lonkero juoni jotain ihmisten tuhoksi ja suunnitelma alkaa kuulemma 200 menneisyydessä. Eli siis nykypäivässä, oivoi.

Kellarissa laitoin aikakoneen virtajohdon generaattoriin, joka toimii hamsterin juoksupyörän avulla. Laitoin hamsterin pyörään, mutta raukka on niin kylmissään ettei pysty juoksemaan. Millähän ihmeellä me hamsteri saadaan lämpimäksi?

Aloitin jälleen päättömän tutkimisen, kunnes päädyin kokeilemaan voinko Bernardilla murtautua karkkiautomaattiin käyttämällä sorkkarautaa. Ja kyllähän se toimi, laite sylki melkoisen pinon kolikoita! Poimin ne kaikki taskuuni ja järkeilin että ainakin osan voisi käyttää kuivaajaan, sehän vaati kolikoita ja meillä on märkä paita.

Paljon oli kolikoita

Bernard tunki jokaisen kolikon koneeseen ja paita rupesi kuivumaan. Bernard kommentoi että se tulee olemaan päällä aika kauan, mietin että onkohan tämä sama pesukone tulevaisuudessa?

Vaihdoin takaisin Laverneen ja suuntasin pesutupaan. Ja siellähän se kuivaaja pyöri, pysähtyi sopivasti kuin meitä odottaen. Paita oli tosin kutistunut 200 vuoden aikana melkoisesti. Nythän se olisi tarpeeksi pieni vaikka hiirelle! Tai hamsterille...

Pikkuruinen paita

Menin laittamaan paidan hamsterille, mutta samassa kun hamsteri aloitti juoksun, seinästä tuli nyrkki joka löi Lavernen pää edellä aikakoneen romuun. Hamsteri säikähti ja juoksi läheisiin hiirenkoloon.

Nousin ylös ja poimin pölykapselin, joka oli irronnut kun törmäsin autoon. Onneksi hiirenkolon vieressä oli pölynimuri (Kiitos sekaantumisemme perustuslakiin), jolla sain imuroitua hamsterin takaisin. Laitoin hamsterin uudelleen generaattotiin ja voila, Lavernen aikakoneessa on nyt virtaa!

Generaattorissa on nyt virtaa!

Seuraavaksi halusin selvittää mistä ihmeestä saan kultaa Red Edisonille. Aikani asiaa tutkin ja pohdin, kunnes sorruin ja tein pikaisen googletuksen. Ja kylläpäs tunsin oloni hölmöksi, koko ajan on menneisyydessä ollut kultainen sulkakynä pöydällä. Jefferson tosin vahtii sitä kuin haukka.

Selvitin asiaa hiukan lisää ja kävi ilmi että minun piti mennä katolle ja tukkia savupiippu viltillä. Sitten Jefferson ja kumppanit säikähtivät savua ja loikkasivat ikkunasta. Palasin saliin hakemaan kynän ja pian Washington ja kumppanit tulivat takaisin ja tiedustelivät että minäkö olin tukkinut savupiipun viltillä. Hoagie tyynesti totesi että Hancockilla se viltti aiemmin oli.

Suuntasin Red Edisonin huoneeseen ja annoin kultaisen sulkakynän hänelle. Red aloitti välittömästi valmistamaan akkua. Kun se oli valmis, hän laittoi sen hyllylle josta nappasin sen välittömästi taskuuni.

Suuntasin aikakoneelle ja koetin kytkeä akkun virtajohtoon, mutta eihän siinä ole vielä latausta. Kenties Franklin osaa meitä auttaa, hänhän hääräsi sähkön kanssa. Kokeilin antaa hänelle eri esineitä ja hän ottikin mielellääm vastaan labratakin, jonka sain Redin kellarista aiemmin. Franklin teki siitä leijan ja pian olimme ulkona testaamassa sitä. Ujutin akun leijan taskuun ja taivaalla salama iskikin leijaan. Franklin ilmoitti lähtevänsä välittömästi tekemään jatkotutkimuksia ja minä poimin akun, joka oli pudonnut maahan. Kävin laittamassa akun aikakoneen johdon päähän ja nyt on toinenkin aikakone (Tai oikeastaan kapseli) valmiina! Enää tarvitsemme sen timantin...

Valmiina leikkimään leijalla

Suuntasin Bernardilla ullakolle, jossa kaksi veroviraston heppua tutki tohtorin tietoja. Tohtori itse on lukkojen takana viereisessä huoneessa. Minun ei kuulema pitäisi suunnitella mitään pakosuunnitelmaa hänelle.

Veroviraston miehet

Menin aulaan ja kipusin takan kautta katolle ja sieltä huoneeseen jossa tohtori oli sidottuna. Avasin köyden, mutta tohtorin ympärillä oli silti paksu kerros punaista teippiä. Aikani mietin voinko tehdä jotain, mutta sitten suuntasin takaisin katolle. Huomasin väkipyörän, johon pystyin käyttämään köyden, jolla tohtori oli aiemmin sidottu. Pitääpä suunnata pihalle, kenties siellä on jotain minkä voimme nostaa avuksi tai jotain.

Tohtori Fred sidottuna

Pihalle köyden vieressä olikin vanha ystävämme muumio, joten sidoin köyden hänen ympärilleen. Palasin ylös ja vadin muumion ylös, joka singahti samaan huoneeseen kuin tohtori. Menin itse perässä ja yritin vaihtaa muumion ja tohtorin paikkaa. Siitä lähti sen verran paljon melua että toinen tarkastajista tuli huoneeseen ja tönäisi muumion pois sängyltä.

Tutkailin tilannetta hetken kunnes huomasin että minullahan on punaista maalia! Maalasin muumion punaiseksi ja sitten vaihdoin muumion sängylle. Tarkastaja kurkisti luukusta, mutta ei tullut sisälle koska sängyllä oli punainen sidottu hahmo, kuten pitääkin. Sidoin köyden tohtoriin ja vedin hänet ulos. Bernard kantoi tohtorin piiloon kellariin.

Tohtori on vieläkin tajuton, mutta pikainen tutkimus muistutti minulle että kofeiiniton kahvi oli syy miksi hän nukahti. Joten tökkäsin suppilon hänen suuhunsa ja kaadoin tavallista kahvia kurkusta alas.

Kahvin vaikutus

Kun tohtori oli jalkeilla, annoin sopimuksen hänelle. Hän ei kuulemma allekirjoita mitään mitä ei ole lukenut ja ei ole aikaa lukea, koska pitää pelastaa maailma. Jututin häntä aikani, kunnes lopulta onnistuin huijaamaan hänet allekirjoittamaan (Sanoin että tarvitsen lääkärin allekirjoituksen jotta violetti lonkero voidaan todeta hulluksi). Lähetin sopimuksen Hoagielle ja koetin laittaa sopimuksen postilaatikkoon. Mutta tarvitaan ensin postimerkki. Mut eikös Weird Ed kerännyt niitä?

Vaihdoin takaisin Bernardiin ja suuntasin Edin huoneeseen. Juttelu ei tuonut tuloksia, joten kokeilin taas kaikki kaikkeen strategiaa (Helpompaa kun käyttämättömiä esineitä alkaa olla vähän) ja näkymätön muste osoittautui oikeaksi valinnaksi. Kun Bernard ruiskutti mustetta (Joka on siis aluksi näkyvää) postimerkkikokoelman päälle, Ed sai totaalisen raivokohtauksen. Pakenin huoneesta ja Ed heitti vielä kokoelman päin naamaani. Noh, sainpahan koko kokoelman ja myös yksittäisen postimerkin, jonka laitoin sopimuksen kirjekuoreen.

Ed raivona

Lähetin sopimuksen takaisin Hoagielle ja nyt sain sen postitettua. Välittömästi nykyhetkessä tohtori sai puhelun että vanhojen papereiden joukosta löytyi tälläinen sopimus ja tohtorin tilille on laitettu takautuneita korvauksia kahden miljoonan edestä. Tohtori innostui ja rupesi heti soittamaan matkatoimistoon.

Suuntasin itsekkin tohtorin toimistoon (Joka oli jo kadonnut) ja soitin ostoskanavalle. Nyt sain ostettua timantin ja Bernard toimitti sen välittömästi tohtorille.

Tohtori laittoi aikakoneen käyntiin ja palautti Lavernen ja Hoagien nykyhetkeen. Tohtori sanoi että heidät pitää lähettää välittömästi eiliseen ja estää lonkeron mutaatio. Mutta violetti lonkero syöksyi paikalle ja suuntasi eiliseen itse! Myös vihreä lonkero saapui ja suuntasi estämään violetin toisella aikakoneella. Bernard, Hoagie ja Laverne ahtautuivat viimeiseen koneeseen ja suuntasivat perään tohtorin huutaessa varoituksia.

Pysäyttäkää lonkero!

Kun sankarimme saapuivat eiliseen, he olivat yhdistyneet yhdeksi olennoksi! Olisi kannattanut kuunnella tohtoria...

Hui kauhistus!

Eilisessä oli kokonainen armeija violetteja lonkeroita, joita lonkero oli aikakoneella hakenut eri puolilta aikaa. Osa lonkeroista meni vartioimaan teollisuusjätelaitetta kellariin.

Paikalle tuli myös tulevaisuuden vanha lonkero, joka käytti kutistusasettaan trioomme. Aseen vaikutus meni kyllä ohi, mutta kannattaa silti paeta!

Kun sain ohjat, menin käytävään jossa lonkero kutisti sankarimme jälleen. Onneksi aseella kestää ladata, joten kerkesin livahtaa huoneeseen jossa oli hiirenkolo. Kolo johti lonkeroiden huoneeseen, jossa vaikutus lakkasi. Poimin keilapallon ja päätin suunnata kellariin, meidän täytyy saada teollisuusjätteen tuottaminen pysäytettyä.

Kellarissa odotti 10 lonkeroa, jotka seisoivat kuin keilat. Ja meillä on keilapallo. Ei liene vaikea arvata mitä pitää tehdä?

Kaato!

Kun lonkerot oli kumottu, trio meni sulkemaan laitteen. Mutta tulevaisuuden lonkero kutisti heidät ja laittoi laitteen taas päälle. Kun sain ohjat, rupesin jututtamaan lonkeroa ja huomautin ettei hän oikeastaan vihaa kaikkia ihmisiä, vain tohtoria joka heidät loi palvelijoikseen.

Ylipuhuin lonkeron kutistamaan tohtorin, mutta koska tohtorilla on se sellainen heijastusjuttu otsallaan, säde kimposi ja kutisti lonkeron! Trio astui lonkeron päälle, laittoi kirjekuoreen ja lähetti Siperiaan. Ylimääräiset lonkerot katosivat, aikajana on jälleen kunnossa!

Litistettyä lonkeroa

Lopuksi sankarimme rukoilivat tohtoria auttamaan heidät omiin kehoihinsa. Tohtori tutkaili trioa röntgenlaitteella ja selvisi etteivät he olleet yksi iso olento vaan yksinkertaisesti olivat saman paidan sisässä! Voi noita höpsöjä...

Ja niin loppui Day of the Tentacle Remastered! On helppo nähdä miksi tällä pelillä on legendaarisen seikkailupelin maine. Tarina ja hahmot ovat varsin hupaisia ja pulmat nokkelia. Luonnollisesti osa vaatii aikamoista "yritys ja erehdys" mentaliteettiä jos aikoo ilman mitään apuja päästä läpi, mutta se kuuluu asiaan. Itse koen että jos ei keksi ratkaisua ja rupeaa kokeilemaan kaikkea kaikkeen, niin samahan se on sitten katsoa ratkaisu netistä koska et kuitenkaan enää koeta ratkaista pulmaa järjellä. Mutta kuten sanoin, varsin mainio ja hauska peli! En vielä ole varma minkä pelin aloitan seuraavaksi (tai milloin), mutta eiköhän se selviä ainakin minulle itselleni pian. Kiitos jälleen ja ensi kertaan!