Lohikäärmeitä, jättiläisiä ja kuningatar

Tiistai, 15.12.2015

Matkasin Aldia's Keepin sisälle ja ensimmäinen asia edessäni oli isohko sali ja portaiden päällä makaava lohikäärmeen luuranko. Pysähdyin ottamaan tästä hienosta näystä kuvan ja kun laskin kameran alas, luuranko liikahti ja sen pää syöksyi minua kohti, murskaten hahmoni siihen paikkaan. No tämähän oli mukava tapa aloittaa pelisessio.

Eläväisempi luuranko kuin mitä kuvittelin!

Kun palasin portaikkoon, luuranko pää oli poissa. Ilmeisesti tämä oli vaan tälläinen kertaluontoinen ansa. Tutkin tätä isohkoa hallia löysin mm. peilien läpi syöksyviä kummituksia, kivettyneen virtahepomiehen ja yläkerrasta häkissä olevan ison mulkosilmän. Turvallisen välimatkan päästä täytin sen nuolilla.

Seuraavassa huoneessa oli lohikäärmepatsas ja sen suusta roikkui ketju, josta selvästi pystyy vetämään. Olin hiukan epäluuloinen, viimeksi näkemäni eloton lohikäärme söi minut. Mutta koska edessäni oleva ovi pysyi kiinni, oli pakko vetäistä ketjusta. Se ei onneksi ollut ansa vaan ovi aukesi.

Tällä kertaa epäilykseni oli turha

Seuraavassa isossa käytävässä roikkui katossa valtava häkki, jossa oli virtahepomies. Ammuin muutaman nuolen ja virtahepo tuhosi häkkinsä ja lähti kohti. Peruutin niin kauas kuin pääsin ja ammuin nuolia kuin heikkopäinen. Kun virtahepo kuoli, jatkoin käytävää eteenpäin ja seuraavaksi lävistin nuolilla häkissä olevan rumiluksen, joita kohtasin viimeksi Sinner's Risessa. Edessäni oli vielä yksi häkki ja siinä oli toinen virtahepo. Hoitelin hänet samalla tavalla kuin aiemman. Tutkin hiukan sivuhuoneita, joista yhdestä löysin sellin jossa oli oranssia mönjää ja muutama mutanttikoirarumilus. Ammoin koirat kaltereiden välistä ja avasin sellin oven. Koska tiesin että tämä oranssimönjä syö aseiden ja muiden varustusten kestoa (Ja lopulta rikkoo ne), otin kaikki varusteet päältäni ja juoksin hakemaan mönjästä esineet. Yksi esine oli avain, joka avasi toisen oven käytävältä. (Tämän sellin läheltä löytyi pienestä käytävästä nuotio, joka oli taas piiloseinän takana. Kuten aiemminkin, toisen pelaajan jättämä viesti maassa ohjasi minut sen luokse hiukan myöhemmin)

Jännä ettei tuo mönjä vahingoita ihoa

 Tutkin käytävän varrelta löytyviä huoneita ja kuolin kertaalleen huoneeseen, missä valkoisiin pukeutunut vihollinen yllätti minut kun taistelin toisen kanssa. Kun olin tutkinut kaiken mitä pystyin (Tässä vaiheessa olin jo nuotion löytänyt), jatkoin käytävän perälle. Siellä seinän läpi syöksyi virtahepomies ja yllätyksen turvin teki minusta muussia. Seuraavalla yrityksellä seinä pysyi murskattuna ja onnistuin nuolien avulla tämänkin virtahevon tapettua. Jos joku virtahepo pääsi liian lähelle, peruutin läheiseen huoneeseen, jonka ovesta hippo ei mahtunut ja jatkoin tulitusta. Kun jatkoin taas käytvän perälle, tämänkin seinän läpi syöksyi hippo! Nyt olin varautunut ja peruutin heti kauemmas. Kun olin ampunut sen melkein täyteen nuolia, ajattelin viimeistellä sen hilparilla. Hyvä idea, mutta se ei kuollutkaan vielä ekasta iskusta, joten se nappasi minut käsiinsä ja söi minut hengiltä. Huoh...

Vihdoin sain kaikki hipot tapettua ja jatkoin eteenpäin. Näin jo edessäni sumuoven, kun jälleen kimppuuni hyökkäsi punainen kummitus, tämä veijari oli maagi joka tappoi minut taioillaan muutamia kertoja. Lopulta voitin mokoman pysymällä turvallisen välimatkan päässä ja ampumalla nuolia. Aika mennä sumuoven läpi!

Sumuovi ja maisemia

Sumuoven takana odotti iso punainen lohikäärme, Guardian Dragon. Kerkesin tökätä sitä kerran, kunnes se nousi jaloilleen. Lohari otti ihan hyvin vahinkoa ja alkuun hyökkäili vain tömistelemällä jalkojaan, joita oli helppo väistää. Sitten se nousi siivillään ilmaan ja en tiennyt mitä se aikoo. Vastaukseksi minut käristettiin tulihengityksellä. No niinpä tietysti.

Guardian Dragon

Yritin taistelua muutamia kertoja ja totesin ettei ole kovin vaikea pomo, kunhan ei käytä liian usein tulihengitystä ilmasta. Paras tapa väistää tämä on juosta heti lohikäärmettä kohti ja sen taakse, mutta joskus lohari syöksyy seinälle roikkumaan ennen hengitystä, jolloin tulee todella kiire keretä alta pois. Maassa ollessaan lohari heilautti joskus häntäänsä ja yleensä vaan tömisteli jalkojaan. Välillä myös hengitti tulta suoraan eteenpäin, mutta tämä ei koskaan osunut koska pysyttelin loharin jalkojen tuntumassa. Helpohko pomo, vaatii vielä muutamia yrityksiä että kaatuu
 

Älä turhaan nouse...

Tulta taivaalta!

Kehtaatkin pyllistellä!

Kuolemia yhteensä: 457

Keskiviikko, 16.12.2015

Päätin tappaa virtahepomiehet sukupuuttoon matkalta pomolle, koska kun yritin juosta niiden ohi niin minusta tehtiin muussia. Hippoja tappaessa sieluja kasaantui, joita käytin hahmon kehityksiin ja nuolien ostamiseen, koska niitä kului melkoisesti hippojen kanssa.

Kun reitti oli selvä, haastoin Guardian Dragonin uudelleen. Huomasin myös että jos lohari menee seinälle hengittämään tulta, niin menemällä vastakkaista seinää vasten liekit eivät ihan yletä vahingoittamaan. Tämän jälkeen taistelu olikin nopeasti ohi kun tiesin kuinka toimia tulihengitysten kanssa. Kuten sanoin, helppo pomo.

 Taistelun jälkeen löysin hissin, joka vei minut korkealle uudelle alueelle, Dragon Aerieen, jossa minua odotti jälleen Emerald Herald, joka lahjoitti minulle Aged Feather esineen. Tämä toimii kuin Homeward Bone, mutta voi käyttää uudelleen ja uudelleen. Herald myös kehotti minua jatkamaan ja etsimään muinaisen lohikäärmeen. Dragon Aerie oli melkoisen simppeli alue, joskin siellä oli 3 Dragon Guardiania lisää. Näistä kaksi tapoin nuolilla turvallisesta piilosta ja yhden jätin huomiotta. Muutaman kuoleman jälkeen olinkin jo linnassa nimeltään Dragon Shrine.

Dragon Aerie ja edessä näkyykin jo Dragon Shrine

 Dragon Shrinesta löysin nuotion, joka muuttui pieneksi mikälieksi. Hänkin puheli mysteerisiä ja jätti nuotion sitten jälkeensä.

Pieni mikälie

Dragon Shrinessa kohtasin isoja, yllättävän nopeita haarniskaukkeleita. Osalla oli miekka ja kilpi ja osalla valtava nuija. Nämä nuijaa heiluttavat olivat todella vaarallisia, koska ne hyökkäsit nopeasti ja tekivät hurjaa vahinkoa jos en kerennyt nostaa kilpeä ylös. Kuolin muutaman kerran kunnes päätin ottaa taas uskollisen jouseni käyttöön. Nämä ukkelit kuuluvat niihin vihollisiin jotka eivät millään halua mennä liian kauaksi vartiopaikaltaan.

Ei uskoisi että kaveri on tosi nopea!

Nämä kaksi oli helppoa napsia alas jousella

Hiukan myöhemmin löysin valtavat rappuset, joilla odotti kaksi ukkelia valtavien miekkojen kanssa, kaksi pienempää sotilasta hiukan ylempänä, kaksi ukkelia ylhäällä ja viel yks pienempi sotilas heti rappujen jälkeen. Hoidin kaikki viholliset joko kokonaan nuolilla tai houkuttelemalla yksi kerrallaan luokseni. Pienemmät sotilaat pystyivät iskemään kilpeni pois tieltä, mutta kuolivat nopeasti koska eivät päässeet karkuun minun iskusarjoistani. Rappujen yläpäässä odotti lyhyt käytävä ja sitten valtava lohikäärme tasanteella. Lohari antoi minulle Ashen Mist Heartin, jonka avulla pääsen jättiläisten muistoihin..

Ancient Dragon

Nyt tehtäväni oli palata Forest of Fallen Giantsiin ja siellä mennä kuolleiden jättien muistoihin. Ensimmäinen kuollut jätti oli lähellä sitä kamalaa huonetta, jossa oli solttuja ja ballistoja. Hauska sivuhuomio, soltut jotka tappoivat minut monia kertoja pelin alussa, olivat nyt kuin itikoita. KOSTO!!!!

Muistoihin mars!

Kun olin sisällä muistoissa, peli ilmoitti minulle että en voi viipyä kuin lyhyen aikaa. Pian opin että olen linnakkeessa, jonne jättiläiset hyökkäsivät, koska kuningas Vendrick oli aika ilkeä jättiläisiä kohtaan. Kuolin muutaman kerran kun koetin tappaa jättiläisiä tieltäni, mutta päätin sitten vain juosta ohi. Pian löysinkin umpikujan, josta tapoin siellä olleen jättiläisen. Siellä oli ennestään yksi jätin ruumis, jota tutkimalla sain jättiläisen sielun. Tutkimalla uudestaan ruumista, siirryin ulos muistosta.

Seuraavaan muistoon pääsi huoneesta, joka oli Pursuer taistelun jälkeen. Sieltä jättiläisen sielun löysin todella nopeasti, koska juoksin jättien ohi.

Kolmas (ja viimeinen) muisto löytyi oven takaa, jonka avaamiseen tarvitsin taas kuninkaan sormusta. Tämä muisto alkoi sumuoven vierestä ja oven takaa löytyi taistelu ihmisten ja jättien välillä muurin päällä. Kuolin muutaman kerran varsin nopeasti, ensin siihen että valtavat tulipommit pommittivat taistelualuetta ja sitten valtava patsaanpää pyöri päälleni. Huoh...

Jatkossa odotin kaikessa rauhassa kunnes patsaanpää oli pyörinyt, se pysähtyi ehkä muurin puolessa välissä. Jatkoin muurin päähän jossa odotti pomo, jättien johtaja Giant Lord.

Giant Lord

Jättilordi löi miekallaan järkyttävän kovaa, kilvestä huolimatta henki meinasin mennä kerrasta. Kuolinkin muutaman kerran kun koetin väistellä miekkaa, mutta sitten opin paremaan taktiikan. Meni jätin jalkoihin melkein kiinni, koko ajan pyörien hänen ympärillään. Kun hän heilautti miekkaa, nopeasti taakse ja isku. Jos taas jätti koetti polkaista jalallaan, väistö ja sitten isku tai kaksi. Toista kunnes kuollut. Ei kovin vaikea pomo, joskin ahtaan tilan takia välillä oli vaikea nähdä mitä jätti tekee. Taistelun jälkeen sain Giant's Kinship esineen, jonka ansiosta viimeinen pomo on nyt mahdollista haastaa! Läheltä löytyi myös vielä yksi jättiläisen sielu ja palasin takaisin oikeaan maailmaan. Ja nyt on aika viedä tämä seikkailu päätökseen, suuntana uudelleen Throne of Want!

Kävin Majulassa ja käytin kaikki sieluesineet (paitsi pomosielut) ja sitten sieluilla vahvistin hahmoani ja kävin McDuffin luona kehittämässä varusteitani (Olen tätä tehnyt aina välillä, vaikka en  ole sitä blogissa maininnut. Lähinnä koska en kirjoitushetkellä muistanut, hups).

 Matkustin nuotion kautta Drangleicin linnan ensimmäiselle nuotiolle, jonka läheltä pääsee Throne of Wanttiin. Heti oven (johon tarvitsi kuninkaan sormusta) jälkeen minua odotti Emerald Herald. Hän kertoi nimekeseen Shanalotte ja että lohikäärmeet loivat hänet. Hän myös kertoi että jos jatkan kohti valtaistuinta, kohtaan kuningatar Nashandran. Ja oikeassa hän olikin, saman sumuoven takana jossa aiemmin oli Throne Watcher & Throne Defender, oli nyt viimeinen pomo, Nashandra!

Emerald Herald eli Shanalotte

Nashandra

 Nashandra on hiukan kalpeampi kuin viimeksi tapasimme hänet. Nyt hän on pitkä, luurankomainen hahmo, jonka mekko näytti koostuvan luurangoista. Aseena hän heilutti viikatetta ja ampui myös kämmenestään laseria. Välillä Nashandra myös valmistautui hetken ja teki mustan energiaiskun ympärilleen.  Hänen viimeinen tapansa hyökätä oli kutsua mustia pilvimöykkyjä, jotka aiheuttivat kirousta (eli imivät kestoani) jos olin liian lähellä niitä. Ensimmäisellä yrityksellä syöksyin suoraan kimppuun kun Nashandra rupesi pilvimöykkyjä kutsumaan ja kuolin pian kirouksen ja viikatteen yhteisvaikutuksesta. Seuraavalla yrityksellä huomasin että pilvet pystyi tuhoamaan iskemällä niitä. Tämäkin yritys päättyi kuolemaani, mutta sain lähes puolet pomon kestosta hakattua alas. Seuraava yritys menikin todella hyvin, tuhosin aina kaksi lähintä pilveä ja sitten pysyin Nashandran iholla, koko ajan kiertäen vasemmalle. Tämän takia Nashandra koetti jatkuvasti iskeä viikatteella, mutta ei koskaan osunut. Iskujen jälkeen minulle jäi sopiva tilaisuus hakata hilparilla. Ja kun Nashandra valmistui ympärilleen osuvaan iskuun, peruutin vain muutaman väistöliikkeen verran. Tällä taktiikalla en ottanut paljoakaan vahinkoa ja voitto oli minun! Kuvia ette valitettavasti taistelusta saa, koska kuvaajani otti sohvalla nokosia ja en todellakaan uskonut että viimeinen pomo kaatuisi näin helposti. Eteeni ilmestyi valopilari, johon käveleminen käynnisti pelin loppuvideon

Valopilari odottaa

Videolla hahmoni käveli golemien muodostaman sillan yli kohti valtaistuinta ja otin paikkani Drangleicin uutena hallitsijana!

Kauan eläköön Eetu I! Hahmoni nimi oli kyllä Qlaos, mutta entäs sitten

Mitäs mieltä minä tästä pelistä nyt sitten olen? Noh, todella hyvä pelihän tämä on, sehän on itsestään selvää. Mutta kun vertailukohtana on Demon's Souls ja Dark Souls ykkönen? Itse olen sitä mieltä että Dark Souls ykkönen on parempi peli kaiken kaikkiaan. Suurin syy tähän on että pomotaistelut oli kakkosessa hiukan tylsempiä ja helpompia plus aivan liian moni pomo oli vaan iso heppu haarniskassa (The Pursuer, Old Dragonslayer, Dragonrider, Ruin Sentinelit, Lost Sinner joka ei tosin ollut haarniskassa mutta silti, Velstadt, Throne Watcher & Throne Defender ja Looking Glass Knight). Sekä tietysti joukossa oli todella helppoja pomoja, kuten Roayl Rat Vanguard, Old Iron King, Mytha, Najka, Flexile Sentry... Jopa Nashadra oli vaisu esitys, etenkin kun ykkösen loppupomo Gwyn vaati minulta monia yrityksiä. Tosin, tähän liikaan helppouteen saattaa vaikuttaa aiempi kokemus Demon's ja ykkös Dark Soulsin pelaaminen. Jos tämä olisi ollut miun eka Souls, niin varmasti olisin kokenut paljon vaikeammaksi! Ja pitää muistaa että olihan tässäkin muutama todella haastava pomo, jotka ansaitsevat olla Souls peleissä. Ei tietenkään mitään niin ahdistavaa kuin ykkösen Ornstein & Smough, mutta kyllä esimerkiksi Smelter Demon tulee kummittelemaan painajaisissani vielä kauan!

 Ja näin Dark Souls II tuli päätökseensä. Ja kyllä, tiedän että kaikki kolme DLC aluetta on vielä käymättä. Ja aion kyllä jossain vaiheessa ainakin niitä testailla, mutta kaiken tämän jälkeen on pieni ähky Soulsista joten en ainakaan heti niihin koske. Mutta mistäs mie sit kirjoitan seuraavaks blogiin? Tiedän kyllä jo minkä pelin aion aloittaa tämän tilalle, te saatte sen tietää sitten kun eka postaus on valmis ;) Ja milloin tämä tapahtuu? Todennäköisesti ennen uutta vuotta, kenties jopa ennen aattoa. Riippuu mikä päivä aloitan pelaamaan, koska ainakin parina päivänä keskityin noihin mitä pelaan omaksi huvikseni (Tällä hetkellä Donkey Kong Country: Tropical Freeze ja Middle-earth: Shadow of Mordor plus satunnaisesti Fire Emblem: Awakening). Haluan kuitenkin tässä kohtaa kiittää teitä jotka ovat tätä lukeneet, omaksi huvikseni mie lähinnä kirjoitan mutta jos edes muutama tästä saa jonkinlaista pientä iloa, niin todella hyvä! Toivottavasti jatkatte lukemista seuraavankin projektin parissa! Ja jos ette, niin Bloodborne ja Dark Souls III ovat varmasti tulevaisuuden projekteja ;) Kiitos ja kumarrus teille!

Ja jos joku saa jonkinlaista tyydytystä numeroista, alla lista hahmoni tiedoista ja varusteista sekä tietysti lopullinen kuolemien määrä sekä käytetty aika!

Hahmon taso: 140
Strength: 50
Dexterity: 50
Vitality 31
Vigor: 24
Endurance: 20
Attunement, Adaptability, Intelligence ja Faith: 5

Halberd +10
(Hunter's Blackbow +6)
Drangleic Shield
Vengarl's Helm +2
Vengarl's Armor +5
Drangleic Gauntlets
Vengarl's Boots +2

Ring of Binding
Chloranthy Ring
Ring of Restoration
Ring of Blades

Käytetty aika: 48 tuntia ja 3 minuuttia
Kuolemat: 475