Läpi myrkyn ja tulen

Torstai, 3.12.2015

Päätin palata takaisin Huntsman's Copseen, halusin saada tietää mitä siellä vielä minua odottaa. Muutaman yrityksen jälkeen pääsin takaisin riippusillalle ja oli aika haastaa edessä seisoskeleva punainen kummitus. Alue oli hiukan pieni, joten järkeilin että ammun jousella nuolen naamaan ja sitten houkuttelen riippusillan toiselle puolelle, siellä on enemmän tilaa taistella. Suunnitelma toimi hyvin alkuun, mutta noin sillan puolessa välissä kaveri totesi että ei hän halua. Kaveri vaan kääntyi ympäri ja lähti kävelemään pois. Ajattelin motivoida häntä vähän lisää ja ammuin toisen nuolen. Sain taas hänen huomionsa, mutta vieläkään hän ei suostunut jatkamaan pidemmälle. Joten, rohkea soturi kun olen, mie vaan ammuin nuolia ja katsoin kun mies parka yritti päättää haluaako hän taistella vai ei. Lopulta hän sitten potkaisi tyhjää. Hyvin ohjelmoitu tekoäly siulla! Jatkoin sillan toiselle puolella ja edessäni oli jälleen sumuovi. Ja oven takana odotti varsin erikoinen taistelu

Executioner's Chariot

Taisteluareenana toimi pyöreä huone, joka muistutti ajorataa. En nähnyt pomoa missään, mutta sitten nurkan takaa jo syöksyikin kaksipäisen kummitushevosen vetämä sotavaunu. Ja sotavaunun pyörissä oli niin pitkät piikit ettei ollut tilaa väistää ollenkaan! Jäin siis vaunun alle ja se sattui perhanasti. Bongasin kuitenkin että tasaisin välein seinissä oli pieniä syvennyksiä, joten lähdin yhtä kohti. Ajattelin että saisin hiukan aikaa mietiiä että mitä täällä tapahtuu, miten tää taistelu toimii. Ajattelin väärin, koska maasta nousi muutama luuranko jotka viimeistelivät minut nopeasti. Hmmm...

Muutaman yrityksen jälkeen tulin siihen lopputulokseen etten yksinkertaisesti pysty vahingoittamaan pomoa tässä tilanteessa ja luurangot heräilevät takaisin henkiin. Löysin kuitenkin yhdestä syvennyksestä hepun joka herätteli luurangot aina henkiin. Otin tavoitteeksi saada edes tämän tyypin hengiltä. Muutaman yrityksen se vaati, koska luurangot tuppasivat viimeistelemään minut vaikka yritin olla kuina nopea. Kun lopulta luurangot pysyivät kuolleena, minulla oli aikaa hengittää. Nökötin turvassa syvänteessä ja pohdin. Pitääkö minun jatkaa eteenpäin? Löytyykö sieltä keino vahingoittaa tätä pomoa? Siinä miettiessä pomo juoksi pari kertaa ohitseni. Sitten sain nerokkaan idean. Entä jos ammun pomoa jousella aina kun menee ohi? Olin varma ettei pomo varmaan edes tästä ottaisi vahinkoa. Suureksi yllätykseksni, kyllä se otti. Ei kovin paljon, mutta kuitenkin. Päätin vaihtaa tulinuoliin, niitä oli noin 20 tarttunut jostain matkaan. Ne tekivät tuplasti enemmän vahinkoa! Seuraavat minuutit mie vaan nökötin siinä, ammuin nuolen kun pomo meni ohi ja odotin. Kun pomon kesto oli tippunut ehkä kolmasosaan, pomoa ei enää kuulunut. Odotin varmuuden varalta pitkän tovin, mutta sitten lähdin eteenpäin. Törmäsin pariin luurankoon ja vielä yhteen velhoon, joka heitä herätti henkiin. Kun ei ollut enää vaaraa että sotavaunu ajaa ylitseni, oli helppo hoidella heidät pois päiviltä. Ja sitten löysin aukon lattiassa. Ja aukon reunalla oli tämä hevonen roikkumassa. Katsoin tätä näkyä hetken ja turvallisen välimatkan päästä ammuin vielä yhden nuolen. Hevonen tippui rotkoon ja voitto oli minun. ...miks miusta tuntuu että huijasin jotenkin?

Ei vaan jaksa kiivetä ylös

Taistelun jälkeen jatkoin rappuja ylös huoneeseen jossa oli nuotio ja heppu, joka kuului näihin joita ei kiinnosta jutella kanssani. Tämän takia taistelin kyseisen pomon kanssa? Kyllä kannatti!

Kiitti tyhjästä

Palasin Earthen Peakille, jossa opin vihaamaan myrkkyä entisestään. Kaikkialla ruukkuja täynnä myrkkyä ja ärsyttäviä vihollisia jotka heivvät myrkkyveitsiä! Matkalla ylös kuolin monia kertoja, mutta aina välillä pääsin hiukan eteenpäin. Löysin seinästä reiän, josta näkyi valtavan tuulimyllyn siivet ja muiden ihmisten jättämissä viesteissä toistui "try torch". Enpä ole soihtujani käyttänyt koko pelin aikana vielä kertaakaan, ehkä nyt voisi. Sytytin soihdun käyttämällä Flame Butterfly esineellä, joita on myös jostain tarttunut mukaan. Menin soihdun kanssa niin lähelle kuin pääsin tuulimyllyä ja peli tarjosi mahdollisuutta sytyttää se. No miehän sen tein!

Miksipä ei?

Burn, baby, burn!

Kun tuulimyllyn siivet olivat palaneet hetken, tuulimylly lopetti pyörimisen. En tiennyt onko tämä hyvä vai huono asia, joten pikaisesti tukeuduin googleen. Pian selvisikin että nyt Earthen Peakissa on vähemmän myrkkyä ja ilmeisesti myös paikan pomo on nyt helpompi samasta syystä. Nice! Ja myrkyn vähentyminen mahdollista että lähellä paikan sisäänkäyntiä pääsisin hakemaan Estus Flask Shardin. Very Nice! En tietenkään halunnut vielä sitä lähteä hakemaan, haluan löytää ensin nuotion! Mutta nuotion sijaan edessäni olikin vain sumuovi ja portaat ylös. Totesin että ihan sama, mennään sumuovesta ja jos kuolen, niin sitten ainakin käyn Estus Flask Shardin hakemassa. Mutta sumuoven takana olikin pienen pieni alue, jossa oli vain nuotio. Kelpaa

Kauhua vai edistystä?

Tältä nuotiolta matka pystyi jatkumaan pariinkin eri suuntaan ja tiivistän lyhyesti mitä löysin: kuolemaa myrkystä, kuolemaa maagien tulipalloista, lisää kuolemaa myrkystä, umpikujia ja esineitä joita en enää muista mitä olivat. Lopulta kuitenkin hahmotin minne oikea reitti jatkuu ja pian olinkin taas sumuoven edessä. En todellakaan voinut edes kuvitella etteikö tämän takana olisi pomo, joten tutkin muita vaihtoehtoja. Lähistöllä löysin vielä raput ylöspäin, joiden yläpäässä taas kaksi vaihtoehtoa. Ensimmäiinen huone jonka tutkin, sisälsi pirusti myrkkyruukkuja ja niitä myrkkyötököitä. Kun huone oli vaaroista tyhjä, huomasin siellä olevan myös taas paikka mihin käyttää Pharros' Lockstone ja arkku. Koska en halua tuhlata Lockstoneja, jätin sen ainakin vielä oman onnensa nojaan. Arkun mie kyl halusin! Arkku sisälsi hampaita. Arkku söi miut. En todellakaan ole kaivanut näitä huijariarkkuja ykkösestä...

Pakko olla pomo

Kun saavuin uudelleen huijariarkun (Tuttavallisemmin Mimic, kuten varmasti muut pelaajat tietävät) luokse, otin tukevan otteen molemmilla käsillä hilparistani ja mätkin arkkua armotta. Kerkesin tappaa Mimicin ennen kuin se kerkesi tehdä mitään! Eipä se kyllä mitään jännää sisältänyt, jotkut hanskat ja surkea koukkukäsi ase. En edes vitsaile, se ase on merirosvon koukku! Jatkoin vielä ainoaa reittiä, mikä ei johda pomolle ja olin taas kasvokkain punainen kummituksen kanssa. Ja tämä kummitus heilutti valtavaa sirppiä, joka satutti kilven läpi. Kuolin häntä vastaan kerran, mutta toisella kertaa olin niin aggressiivinen että sain jotenkin voitettua. Huomasin nyt olevani kielekkeellä sumuoven yläpuolella. Täysin turha reitti? Ei onneksi, huomasin toisen pelaajan viestin lattiasta, joka paljasti että edessäni oleva seinä on huijausta. Hakkasin X nappia seinän kohdalla ja hahaa, seinä aukesi paljastaen nuotion! Kiitos, tuntematon herrasmies (Tai armon leidi. Ei voi tietää)

Parempi kiertää portaita pitkin, tippuminen sattui paljon

Nuotion jälkeen mietin että jos vaan tiputtaudun alas, niin sumuovi on ihan vieressä, tosi nopeeta! Harmi vaan että kun testasin tätä strategiaa, opin että pudotus oli riittävän korkea että melkein kuolin siihen. Ja kimppuuni syöksyi kaksi vihollista, jotka käyttivät aseina outoja keihäitä/tikkuja joiden pää hehkui sinisenä. Luonnollisesti kuolin. Päätin jatkossa mennä portaita pitkin ja päätin samalla tyhjentää reitin vihollisista, niin sitten kun on aika hakata päätä seinään pomon kanssa, reitti on selvä. Seuraavat ehkä 15-20 minuuttia tapoinkin tulimaageja ja näitä sinihehkuisia tikkuja käyttäviä vihollisia, välissä kävin Majulassa kehittämässä hahmoani ja myös sen Estus Flask Shardin hain ja annoin Emerald Heraldille. Kun reitti oli sitten selvä, päätin kertaallee koettaa pomoa. Ainakin näkisin millainen veijari tällä kertaa olisi vastassa.

Mytha, the Baneful Queen

Pomo paljastui käärmenaiseksi, joka toisessa kädessää piti keihästä ja toisessa omaa päätään. Heti kättelyssä Mytha ampui minua kohti energiavasaman, jonka onneksi kerkesin väistää. Seurasin hetken hänen muita hyökkäyksiin, jotka tuntuivat koostuvan parista keihään iskusta ja hännän heilautuksesta. Oli helppo löytää sopiva sauma iskeä ja hilparini leikkasi Mythaa kuin kuume veitsi voita. Jo muutama isku teki valtavan aukon Mythan kestoon ja tajusin pian että tämä pomo kaatuu sen läskin Covetous Demonin tavoin ekalla yrityksellä. Ja niinhän siinä kävi. Hyvin, hyvin suuri pettymys oli tämäkin taistelu.

Taistelun jälkeen reitti jatkui hissille, joka vei minut syvälle maan alle. Paikan nimeksi paljastui Iron Keep ja miusta tuntuu että täällä on paljon laavaa ja tulta... Ison sillan luota löysin pienet raput jotka johtivat nuotiolle. Nuotion vieressä näkyi hehkuva reitti esineelle. Järkeilin että vaikka reitti varmasti tekee vahinkoa (laavan päällä kun on) mutta varmaan kerkeän esineen hakea. Ja hitot, hahmoni kuoli sekunneissa. Noh, tähän on hyvä lopettaa...

Maanalainen linna laavassa. Onneksi tälläistä on harvoin peleissä!

Tarvitsen lisää fire resistancee...

Kuolemat yhteensä: 234

Sunnuntai, 6.12.2015

 Hiukan varautuneena lähdin tutkimaan tätä linnoitusta laavassa, yleensä tälläiset tuliset paikat on melko vaarallisia. Ylitettyäni sillan törmäsin uusiin vihollisiin, hiukan samurai-tyylisiin solttuihin, jotka heiluttelivat katanaa. Yksi kerrallaan melkoisen helppoja vihollisia, etenkin jos pääsi puukottamaan selkään. Pian löysin kauppiaan, joka selitti olevansa enemmän aarteidenmetsästäjä kuin kauppias. Niin tai näin, ostin häneltä sormuksen joka antoi vastustuskykyä kirousta vastaan. Ei ollut kallis ja jos sattuu tulemaan joskus vihollisia tai pomo jotka käyttävät paljon curse hyökkäyksiä, niin onpahan edes jotain mistä hyötyä.

Kuka pistää kaupan pystyyn laavan, liekkien ja samuraiden keskelle?

Pätkittyäni pari samuraita lisää huomasin patsaan joka hengitteli liekkejä raadon lähellä ja raadolla oli esine. Odotin että liekit pysähtyivät sekunniksi ja syöksyin kohti esinettä! Paloin korpuksi, mutta sain esineen joka paljastui avaimeksi.

Tässä ei voi käydä kuin hyvin

Muutaman samurain jälkeen löysin itseni hiukan avoimelta alueelta, jossa oli pari inhottavaa vihollista, jotka ampuivat valtavilla jousillaan nuolia, jotka muistuttivat enemmän keihäitä! Tulee ikäviä muistoja Dark Souls ykkösen Anor Londosta... Löysin oven joka johti tuliseen pätsiin (sinne kuoli. En tiedä miksi kokeilin...)  ja ison vivun. Jouduin tappamaan alueelta kaikki jousiampujat, koska vipua on yllättävän vaikea vetää samalla kun kehosi lävistetään vähän väliä. Vipu laski osittain pitkää laskusiltaa, joka johti huoneen toiselle puolelle.

Kuvassa näkyy huonosti, mutta kyseinen ovi johti vaan liekkeihin. Ja kuolemaan

Tämän suuren huoneen toisella puolella bongasin sumuoven, joten tietysti lähdin päinvastaiseen suuntaan. Sielä löytyi parin rohkea hypyn ansiosta kahden käden miekka, Zweihander, ja Ember sille yhdelle sepälle! Lähdin samantien Homeward Bonen avulla nuotiolle ja sieltä Lost Bastilleen sepän luo. Seppä ilostui uudesta hiilloksesta ja pisti kaupan pystyyn. Ostin häneltä uuden jousen ja muutaman isomman Titanite Shardin, joiden (Plus yhden Titanite Chunkin, en tiedä mistä sen sain) avulla nostin Halberdini tasolle +7. Kyseinen seppä, jonka nimi on muuten McDuff, pystyy myös antamaan aseille toissijaisen vahinkon lähteen, esim. tuli, taika, sähkö... Kunhan vaan on sitä varten erilliset esineet! Huomasin että jostain olin Poisonstonen saanut, joten tein Twinbladestani myrkky Twinbladen, koska pikkulinnut lauloivat että se voisi olla kätevä.

Palasin takaisin Iron Keeppiin ja en vielä halunnut mennä kokeilemaan mitä sumuoven takana odottaa. Jatkoin ison huoneen tutkimista ja löysin toisen vivun, joka tiputti sillan kokonaan paikalleen. En edes huomannut aiemmin että sitä pitkin ei päässyt kuin toiseen suuntaan sillä käytin Homeward Bonea! Löysin myös mekanismin joka sammutti tulen siitä huoneesta joka oli silkkaa liekkiä. Vierestä löytyi ovi samaan huoneeseen ja sen läpi mentyäni löysin reitin eteenpäin ja oven jonka voi avata vain toiselta puolelta. Hetken asiaa pohdin ja tulin siihen lopputulokseen että ehkä sumuovi johtaa vapaaehtoiseen paikkaan? Ja pomo tai ei, tulisin lopulta täältä ulos. Ainahan mie voin edes kokeilla mitä siellä odottaa! Joten palasin sumuovelle ja edessäni olikin seuraava pomo, Smelter Demon

Rohkeasti sisään!

Smelter Demon

Smelter Demon osoittautui aika veijariksi. Ulkonäön puolesta voisi olla Morian Balrogin pikkuserkku ja aseena heilutti isoa miekkaa. Ensimmäinen yritys kaatui siihen että yritin väistää torjumisen sijaan. Nimittäin väistöjen ajoitus tuntui aika hankalalta ja se miekka sattui ihan perhanasti! Seuraavalla yrityksellä olinkin kilpeni takana piilossa ja otin iskut vastaan kuin mies. Onnistuin melo vaivattomasti tiputtamaan pomon kestoa hiukan, jonka jälkeen hän päätti sytyttää itsensä tuleen. Tässä vaiheessa Smelterin läheisyydessä oleskelu aiheutti jatkuvaa vahinkoa. Ei vieläkään niin iso juttu, kunhan muistaa välillä parantaa. Mutta ennen kuin Smelterin kesto oli edes puolessa, hän survaisi itseään miekalla mahaan. Itsemurha? Ei suinkaan, nyt sen miekka on tulessa! Ja tässä kohtaa ongelmat alkoivat ja loppua ei näy. Kilven takana kykkiminen ei paljoa lämmitä kun nyt miekka tuntuu tekevän myös tulivahinkoa varsin reilulla kädellä, koska torjumisesta huolimatta hahmoani sattuu inhottavasti. Smelter tuntuu myös olevan hiukan vihaisempi niin aikaa parantaa on vähemmän. Muutaman yrityksen jälkeen päätin tutkia hiukan varustustani. Otin käyttöön ison kilven, jossa 100% fyysisen vahingon vähennys ja 75% tulivahingon vähennys torjuessa ja samalla heitin hahmolleni muutenkin tavaraa ylle jossa korkeampi puolustus tulta vastaan. Kävin myös Majulasta ostamassa sormuksen, joka nosti vastustuskyyä tulta vastaan, siltä naikkoselta jonkin muutin aiemmin kivestä taas eläväksi.

Varustus tulta vastaan!

Vaikka uudet varustukset vähentivätkin Smelterin tulimiekan vahinkoa, ei tämä missään nimessä tarkoittanut automaattista voittoa. Vahinkoa tulee silti läpi ja yksikin virhe kostautui äkkiä. Erityisesti ärsytti Smelterin inha "pölypilvi"hyökkäys, jonka teki joskus hyppyhyökkäyksen jälkeen. Ja kun sanon joskus, niin todellakin joskus. Ärsyttävää tässä on se että kyseinen hyppyhyökkäys on täydellinen tilaisuus saada iskuja sisään, mutta on aina pakko perääntyä kilpi suojana, koska pölypilvi tulee kuin tyhjästä ja tappaa melkein kerrasta. Ja arvatkaa monesti unohdin että pölypilvi saattaa tulla? Aivan liian monesti, en malta vastustaa helppojen osumien houkutusta! Kuolin monia, monia kertoja mutta pari kertaa sain Smelterin kestot tiputettua ehkä 30% tienoille. Eli täysin mahdollinen taistelu, vaatii vaan kärsivällisyyttä. Se alkoi olla nälän takia lopussa, joten päätin jättää tältä erää kesken. Ja ei, en aio ohittaa tätä, vaikka olisikin vapaaehtoinen. Tapan siut tässä ja nyt, loput Iron Keepistä saa odottaa!  >:(

Pölypilvi...

Kuolemat yhteensä: 261

Palasin vielä pleikkarin ääreen muutama tunti myöhemmin ennen töitä. Yli 20 kuolemaa myöhemmin Smelter Demon lopulta kaatui! Ehdottomasti vaikein pomo mitä tämä peli on tähän mennessä tarjoillut! Kävin yhdessä vaiheessa niin epätoivoiseksi että turhautuneena selailin inventaariotani. Silmääni osui Twinblade josta vasta tein myrkyllisen. Päätin testata tekeekö myrkky mitään tähän pomoon ja totesin että vaikka per osuma en tehnyt kuin naurettavan vähän vahinkoa, niin ehkä 4-6 iskun jälkeen Smelter sai myrkytyksen ja myrkytys kesti ehkä minuutin, jonka aikana se imaisi 10-12% Smelterin kestoista. Lopullinen strategiani olikin myrkyttää Smelter heti taistelun alussa, sitten vaihto Halberdiin ja Smelterin myrkytys uudelleen silloin kun sytytti miekkansa tuleen (Täysin avoimena useamman sekunnin, mutta ottaa normaaleista hyökkäyksistä vähennetyn määrän vahinkoa) ja sitten loppuun asti Halberdilla. Etenkin tuo jälkimmäinen myrkytys oli todella hyödyllinen, koska se oli käytännössä ilmaista vahinkoa sisään ja johtuen hurjasta tulivahingosta jota Smelter kilvenkin läpi läimi, taistelu pitää saada päätökseen nopeasti. Voitokkaalla kerralla  nimittäin Estus Flaskit kerkesivät loppua ja hiki oli otsalla!

Ja mitä saatiin palkinnoks? 32000 sielua, Smelter Demon sielu, arkku, jossa joku surkea kilpi ja nuotio. Ja kyllä, ovi joka avautui sinne mihin luulinkin eli täysin vapaaehtoinen pomo. Kannattiko? En tiedä, mut kyllä tuntui hyvältä tappaa Smelter Demon!

Kuolemat yhteensä: 286

Maanantai, 8.12.2015

 Voitto Smelter Demonista lämmitti vieläkin mieltä ja lähdin rohkeasti eteenpäin. Pitkästä aikaa vastassani oli taas niitä kilpikonnamiehiä, joita tapasimme pelin alkupuolella! Nämä tuntuvat olevan hiukan vahvempia kuin he, joka onkin ihan järkevää. Kohta olin isohkosa huoneessa, jossa laavan yläpuolella roikkui metallisia tasanteita ketjuista. Heti myös huomasin ison vivun, jonka vetäminen aiheutti yhden edessä olevan laatan laskeutumisen laavaan, tappaen kaksi kilpikonnamiestä ja tilalla lasketui uusi tasanne. Hahaa!

Tasanteilla oli muutamia jousimiehiä, joita koetin tappaa varovasti jousen avulla yksi kerrallaan. Kuolin muutamia kertoja kun peruutin alas laavaan tai en kerennyt väistää nuolia, jotka lensi päin naamaa. Jossain kohtaa sitten huomasin että voin vaan juosta näiden pässien ohi tikkaille... Tikkaiden yläpäässä odotti arkku, joka paljastui Mimic-viholliseksi! Sehän miut heti söi... Toisella yrityksellä töpeksin ja en tappanut Mimiciä tarpeeksi nopeasti, jälleen se mussutti minut suihinsa kuin Matkatavara Kiekkomaailma-kirjoista. Kun kolmannella kerralla sain mokoman nurin, palkkioksi sain sähköisen Winged Spearin. Ehkä voisi olla korvike Heide Knight Spearille?

Täysin viattoman näköinen arkku...

Jatkoin eteenpäin tikkaille ja päädyin tornin huipulle, jossa minua odotti kolme jousimiestä. Rauhallisesti hoidin heidät päiviltä ja löysin valtavan kirveen, Black Knight Greataxen.

Tornissa

Koska en voinu palata samaa reittiä, johtuen pienestä pudotuksesta, tiputtaudin varovasti alaspäin tornin keskellä olevasta aukosta. Parin pienen pudotuksen jälkeen olin uudella alueella, jonne olisin aiemmasta huoneesta päässyt sumuoven läpi. Miksi sumuovi erottamassa näitä kahta huonetta? En tiedä. Taistelin pian ahtaalla käytävällä kahden kilpikonnanmiehen kanssa ja kuolin tähän käytävään pari kertaa kun väistin liian hitaasti. Kun pääsin eteenpäin, löysin itseni huoneesta jossa oli muutama patsas, jotka hönkivät tulta. Ajoittamalla oikein pääsin livahtamaan läheisille tikkaille, joiden yläpäässä löytyi nuotio ja vipu. Hetkeä myöhemmin opin että vipu pysäytti patsaiden tulihengityksen

Palasin alas ja huomasin oven, jota en aiemmin tulen takia nähnyt. Tapoin ovensuussa kilpikonnamiehen ja jatkoin ulos. Eteeni avautui valtava laavajärvi ja pienen matkan päässä sumuovi odotti minua. Pakko olla pomo.

Melkoinen lätäkkö

Rohkeasti menin sumuoven läpi ja välivideo pyörähti käyntiin. Muistatteko kun sanoin että Smelter Demon on Balrogin pikkuserkku? Noh, laavasta nousi joku Balrogin lähempi sukulainen, kantaen nimeä Old Iron King. Ensimmäinen yritys alkoi yllättävän hyvin, Iron King löi nyrkillä maahan todella hitaasti ja sain tehtyä varsin nätin määrän vahinkoa ennen kuin hän nosti kättään ylös. Harmi että en osannut varautunu kunkun tulisiin hengityksiin, vaikkakin ne eivät vaikuta kauhean vaikeilta väistää. Toisella yrityksellä pistin tulikamppeet päälle, koska järkeilin että Smelterin tavoin kunkun iskut olisivat lähinnä tulivaikutteisia. Noh, oli tai ei niin tulihengitys imaisee torjuttuna kaiken staminan ja sattuu silti perkeleesti. Ja nyrkiniskut lyövät julmasti suojauksen läpi. Henkihän siinä meni, mutta silti sain noin 30% energioista pomolta alas. En vielä osaa sanoa onko raskas tuli resistance setti parempi vai miun vakiovarustus, jolloin väistäminen sujuu paremmin. Päätin jättää syvällisemmät yritykset huomiseen, niin on taas kuvaaja mukana toiminnassa! Sen voin luvata että nopeammin tämä kaatuu kuin Smelter Demon!

Old Iron King

Kuolemat yhteensä: 295