Aloitin tutkimaan Tree of Thornsia joka koostui tappurasokkelosta eli piti varoa ettei lennä seiniin tai sattuu. Alueen vihollisiin kuului mm. hämähäkkejä ja Griffoneita. Kun Auroa nousi seuraavan tason, sain opetettua hänelle Slash Allin joka hyökkää perusiskulla kaikkiin vihollisiin! Näppärä mutta varsin hidas hyökkäys.
Myöhemmin löysin varsin ison version lentävästä vihollista. Luonnollisesti päätin haastaa sen!
Veijarilla oli kaksi kaveria, jotka hoitelin nopeasti alas. Sitten vain hyödynsin hohdetta ja pidin huolen ettei iso veijari pääse tekemään ikävyyksiä, koska hänen iskunsa sattuivat ja pistivät kohteen kuvaketta kauemmaksi aikajanalla. Kun taistelu oli ohi, sain kasan kokemusta ja esineen joka nostaa pysyvästi puolustusta. Annoin sen Auroralle.
Jatkoin matkaani kylään, joka oli vain täynnä lintuja.
Hiukan syvemmältä kylästä löytyi parrakas mies. Hän kertoi että oli pari päivä poissa kylästä ja kun tuli takaisin, Umbra oli muuttanut kaikki asukkaat linnuiksi. Heidät voi palauttaa Lethen vedellä, jota saa kaivosta mutta parrakas mies ei uskalla yksin mennä sitä hakemaan. Kaivoon siis, mukanamme uusi ystävämme, partamies Finn! Hän on taikuri, jolta onnistuu sekä tuli, vesi että sähkötaiat. Hiukan harmillista että taistelussa voi olla vain kaksi omaa hahmoa ja en halua oottaa Auroraa pois, joten Finn saa jäädä vaihtopenkille ainakin nyt. Rubellan parannuskyvyt ovat minulle arvokkaampia. Onneksi kuitenkin Finn saa kokemusta vaikka ei ole taistelussa ja jos häntä tarvitsen, niin hahmoa voi vaihtaa kesken taistelun!
Sukelsin siis kaivon syvyksiin, jossa vastaan tuli lähinnä hämähäkkejä ja ovi, jonka luona piti taas heijastaa kuvioita, jotta ovi aukesi. Etenin vaan pidemmälle mätkien vihollisia turpaan.
Saavutin kaivon pohjan, jossa minua odotti pomo! Kyseinen pomo koostui kolmesta ankeriaasta, jotka kaikki käyttivät eri elementin iskuja (Tuli, vesi ja myrkky/maa?). Kivaa...
Keskityin aluksi vesiankeriaaseen, koska sekä Rubellalla että Auroralla oli käyössä Oculit josta tekevät sähkövahinkoa. Kun kyseinen mato oli alhaalla, keskitin voimani maa/myrkky ankeriaaseen, koska sillä oli ikävä tapa halvannuttaa välillä yksi hahmoistani. Ja sitten taistelu olikin käytännössä ohi, pari kertaa piti käyttävää parantava juoma, mutta melko nätisti taistelu silti meni.
Finn suoritti nopean loitsun lähteen luona ja nyt kyläläisten pitäisi olla taas ihmisiä. Finn kertoi että lähde näyttää mitä sydän halajaa, joten Aurora päätti kurkistaa.
Aurora näki isänsä murheen murtamana kotona ja pyysi että lähde näyttäisi lisää, mutta Finn sanoi sen toimivan vain kerran. Ei voi mitään.
Aurora ja kumppanit palasivat kaivosta ja linnut olivatkin jo muuttumassa takaisin. Aurora oli vieläkin surullinen isänsä takia ja muisti huilun, jonka sai metsänneidolta. Huilun soittaminen ei tehnyt mitään, mutta jotenkin helpotti Auroran oloa. Lähdin jatkamaan kylästä, mutta Finn juoksi perään ja sanoi että hänen täytyy oppia rohkeutta joten voisiko hän liittyä Auroran mukaan? No mikäpä ettei!
Joten jatkoin matkaani kylästä, avaten arkkuja ja tappaen vihollisia kunnes saavuin Plains of Rambertile. Uusi alue eli tästä on hyvä jatkaa seuraavassa sessiossa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti