keskiviikko 20. syyskuuta 2017

Jättiläisen sisuksissa

Keskiviikko, 20.09.2017

Suuntasin eteenpäin ja vastaani tuli pian uusi vihollinen, jonkinlainen peikko. Eipä sekään kovin paljoa vastaan pistänyt kun pätkin sitä palasiksi.



Hiukan myöhemmin löytyi valkohiukisnen tyttö, jonka Aurora tunnisti siskopuolekseen, Norahiksi!



Norah ilahtui että Aurora olikin kunnossa, mutta samalla hän kertoi että joku hyökkäsi hänen kimppuunsa ja heitti peiliin, siten hän päätyi Auroran tavoin Lemuriaan. Norah luonnollisesti liittyi mukaamme, jee! Norahin kykyihin kuuluu mm. kivettävä isku joka pysäyttää kohteen hetkeksi ja hän voi myös käyttää kykyä nimeltään Unstoppable, joka estää kohteen iskujen keskeyttämisen. Todella näppärää, päätin heri ruveta panostamaan siihen! Norahiin tutustuessani huomasin myös että hän omaa varsin korkean puolustuksen eli hän on aika pitkälti support-hahmo.



Jatkoin alueen tutkimista ja välillä annoin Norahin ja Finnin kanssa käydä taistelussa. Suosin kyllä edelleen Auroraa ja Rubellaa...

Alue koostui tuulenpuuskista ja erilaisista ansoista. Vihollisiin myös kuului erässä luolassa tulihenkiä ja ulkona outoja puuotuksia (Toiset käyttivät jousta, toiset näyttivät vanhoilta eukoilta) sekä kivenmurikoita. Taistelin tietysti kaikkea mahdollista vastaa ja tasojen nousejan myötä sain Rubellalle kyvyn parantaa molempia hahmojani kerralla!



Tutkittuani aikani aluetta löysin yksittäisen naikkosen, jolla oli silmälappu. Hän vain kertoi että Oculeita voi yhdistää ja sitähän mie oon jo tehnyt kauan.

Auroran Oculit


Hiukan edempänä löytyi seuraava kylä, jonka asukkaat näyttivät olevan hiiriä. Sieltä löysin pari sivutehtävää, joista toinen edellytti parin vaihtokaupan tekemistä (Likaisesti katsoin ratkaisun netistä, ei huvittanut sokkona lennellä) ja toisessa eräs hiiri pyysi minua tappamaan hirviöt hänen kellaristaan.



"Kellari" olikin melko iso luola, jossa oli inhottavia vihollisia. Täällä koin pelin ensimmäisen Game Overin, koska tuli inhottava kriittinen osuma huonolla hetkellä. Mutta peli ei paljoa rankaise, heitti minut kellarin ovelle ja jo tapetut viholliset pysyivät kuolleina.



Jatkoin kylän tutkimista (Palkintona tuosta kellarin tyhjennyksestä sain vain jonkin kertakäyttöisen esineen joka vahvisti muistaakseni hahmon taikuutta) ja useat kyläläiset mainitsivat huolensa holvin suhteen. Luokseni tuli nuor hiiri, Robert, joka kertoi että haluaa liittyä meidän joukkoomme ja kertoi tietävänsä kuinka pääsemme temppeliin taivaalla.



Robert johdatti meidät jättimäisten kasvojen luo. Kasvot kuuluivat Magnalle, joka kertoi että mielellään auttaisi meitä mutta hänessä on jotain vikana. Robert pyysi Magnaa avaamaan suunsa että voimme mennä holviin hänen sisällään! Magna suostui ja sitten lensimme hänen sisuksiinsa.



Robert paljastui varsin nopeaksi kaveriksi ja hänellä on myös muita korkeampi todennäköisyys tehdä kriittisiä osumia. Hän myös väistelee herkemmin, mutta ei ole niin kestävä tai vahva kuin muut. Noh, ehkä hänellekkin käyttöä löytyy.

Magnan sisukset olivat tulisia ja siellä oli paljon hämisten seittiä. Melko pian löytyi Magnan sydän, mutta se oli seitin peitossa. Pitää saada se vapautettua jotenkin!



Hiukan myöhemmin löysin ison hämiksen, jonka haastoin. Sillä oli kaksi kaveria ja kuolin tähän taisteluun kerran koska mokomat voivat hidastaa hahmojani ja sitten vaan joukolla hakkaavat kaiken edestään. Onneksi peli antoi jatkaa juuri ennen taistelua. Kun taistelu oli ohi, osa verkosta Magnan sydämen ympärillä tuhoutui. Okei, ymmärrän!



Seuraavaksi löysin holvin, jonka luona oli simppeli puzzle, joka avasi holvin oven. Sieltä löytyi pari arkkua, jee!



Sitten löytyikin toinen hämis jolla myös oli kaksi kaveria. Taas taistelu oli hankala, ensin kuoli Rubella jonka korvasin nopsaan Robertilla ja sitten potkaisi Aurora tyhjää joten piti Norah laittaa myös taisteluun. Onneksi kuolleen hahmon voi vaihtaa toiseen kunhan vain ei molemmat hahmot kuole ennen kuin saan vuoron vastaan!

Kolmas hämis löytyi nopsaan ja taistelu meni ihan kivasti, vaikka alkuun mokomat vaan Auroraa kiusasivat. Nyt Magnan sydän oli seiteistä vapaa! Harmi vaan että siellä oli vielä ihan hirvittävän iso hämis!



Isolla hämiksellä oli kaksi muuta hämistä kaverina ja hoitelin heidät pois nopsaan. Itse pomo omasi korkean puolustuksen, joten loppujen lopuksi Aurora ja Finn viskoivat loitsuja kunnes se kuoli, ei se nimittäin niin kauhean vahva ollut.



Kun palasimme hiirien kylään, Robert toivoi että tämä uroteko tekisi vaikutuksen hänen rakastettuunsa joka ei kyllä ollut kovinkaan vaikuttunut. Pormestari kuitenkin kiitti Auroraa ja sanoi että Magna varmasti auttaa meitä. Ja oikeassa hän olikin, Magna nosti meidät temppeliin taivaalla! Jätetään se paikka seuraavaan kertaan!








Ei kommentteja:

Lähetä kommentti