Mutta niin, nyt olisi tarkoitus aloittaa sellainen peli kuin Little Nightmares, joka on genreltään puzzle/tasoloikka höystettynä kauhulla ja pelin on kehittänyt ruotsalainen Tarsier Studios. Teemana on vahvasti lapsuuden pelot ja peli on kiinnostanut minua ensimmäisistä tiedoista asti. Pelihahmona toimii pieni tyttö joka kantaa nimeä Six ja hän koettaa paeta oudosta paikasta nimeltään The Maw. Joten, heitetään päälle keltainen sadetakki ja sukelletaan The Mawn kauheuksiin.
Torstai, 04.05.207
Peli alkaa kun Six hätkähtää hereille unesta, joaa näkyi jonkun naisen hahmo. Sixin sänkynä toimii varsin ankeassa ja kosteassa huoneessa matkalaukku. Testailin hiukan nappeja ja opin juoksemaan, hyppäämään, kyykistymään, sytyttämään sytkärin ja nostamaan lattialla olevia säilyketölkkejä.
 |
| Pieni sankarimme |
Lähdin tutkimaan käytävää ja löysin lyhdyn, jonka Six sytytti. Kenties nämä on pelin tallennuspisteitä? Avasin seinässä olevan luukun ja jatkoin matkaa. Luukku johti jonkinlaiseen ilmastointikanavaan joka taas johti isompaan huoneeseen.
Jatkoin muutaman huoneen läpi, samalla kokeillen mitä kaikkea voin kantaa (mm. jotain puista patsasta ja vessapaperirullaa). Pian löysin huoneen jossa joku roikkui hirtttäytyneenä. Jösses, tää peli ei kauaa odottanut että menee synkäks... Raahasin tuolin hahmon alta oven viereen, jotta yletyin ovenkahvaan.
 |
| Onneksi minulla on tohveli, se suojaa kaikelta pahalta... |
Seurasin outoa valkoista heppua ja löysin toisen lyhdyn. Olisin myös voinut kiivetä jääkaapin hyllyjä pitkin ylemmälle reitille, mutta päätin ensin seurata tuota outoa hahmoa. Hyvä niin, koska täällä ei muuta ollutkaan kuin tuo lyhty (Jonka edelleen oletan olevan tallennuspiste).
 |
| No mutta hei, kukas sie oot? |
Välttäelin jonkinlaisia mustia iilimatoja, koska oletan etteivät ne ole ystävällisiä ja jatkoin matkaani, repien tieltäni puupalan eräästä ovesta joka oli naulattu umpeen. Sitten tipahdin lattian läpi mustaan mönjään ja mokomia iilimatoja oli lattia täynnä. Väistelin niitä parhaani mukaan ja juoksin mahdollisimman kovaa huoneesta ulos.
 |
| Pysykää kaukana! |
Seurasin sytkärin valon kanssa valkoista heppua, joka juoksi aina pakoon kun lähestyin. Löysin vinssin, joka avasin oven huoneen toisessa päässä. Tuli kiire ovelle ennen kuin se sulkeutuu ja koin ekan kuoleman kun hyppäsin hiukan ohi. Mutta peli palautti minut ystävällisesti vinssin luo. Toisella yrityksellä sitten kerkesin ovesta.
Jatkoin valkoisen hepun seuraamista (Onko se sama vai onko niitä monta?) ja saavuin vessaan, jossa oli seuraava lyhty. Vessan ovessa oli sähköistetyt kalterit, joiden koskettaminen oli virhe.
Käytin silmiäni ja löysin vivun, josta sähköt sai hetkellisesti pois. Ihmettelin kun aika oli niin pitkä, mutta syy oli siinä että myös seuraavat kalterit oli sähköinen. Onneksi pääsin pienestä ikkunasta peruuttamaan takaisin vessaan, jossa otin sähköt uudelleen päältä ja sitten juoksin toistenkin kaltereiden läpi.
Seuraavaksi vastaan tuli seinällä iso silmä, jonka katse muutti Sixin patsaaksi. Piti siis vahtia silmän liikkeitä ja juosta tilaisuuden tullen seuraavaan piiloon.
Löysin taas pienen umpikujan, jossa oli lyhty ja valkoinen heppu katsomassa kuvaa toisista valkoisista hepuista.
Hiukan myöhemmin meinasin saada kohtauksen, kun saavuin jonkinlaiseen lastenhuoneeseen, jossa oli paljon sänkyjä. Itse huone ei ollut pelottava, mutta sitten sinne tuli karmiva mies, jolla oli todella pitkät kädet. Piilouduin sängyn alle ja odotin että kyseinen mies poistui huoneesta.
 |
| Apua! |
Jatkoin ilmastointikanavien läpi ja Sixin maha alkoi kurista. Raukalla taitaa olla nälkä! Onneksi kaltereiden takana oli jonkinlainen ruokasali ja tumma hahmo heitti Sixille leivän, jonka hän söi ahnaasti. Ei kaikki tässä pelissä olekkaan kamalaa!
 |
| Kiitos, ystävällinen muukalainen |
Ohitin varsin ankean suihkutilan ja vastaani tuli taas sähköiset kalterit, joten lähdin kiipeilemään jonkinlaisia pieniä häkkejä pitkin, etsien katkaisijaa. Tässä tuli eka kohta jossa vähän meinasin hermostua, kuolin useita kertoja kun hyppäsin rotkoon (Välillä on vaikea hahmottaa hyppykulmia) ja lyhdyt eivät olekkaan tallennuspisteitä eli jouduin aina kuollessani suihkutilan alkuun. Hiukan ärsyttävää, mutta koetetaan pärjätä.
Lopulta löysin katkaisijan ja tällä kertaa ei ollut aikaa, joten väistelin iilimatoja (Joita oli ilmestynyt matkalle) ja suuntasin kaltereiden läpi. Seuraavaksi välttelin taas silmän katsetta, tällä kertaa piti ajoittaa liikkuminen siivouskärryn liikkeiden mukaan. En olekkaan vielä maininnut että koko peli "keinuu" hieman, koska The Maw on jonkinlainen valtava laiva.
Seuraavaksi päädyin pieneen huoneeseen, jossa kiipelin hyllyjä pitkin hakemaan avaimen lukittuun oveen. Siitä jatkoin hissiin, jonka aktivoin heittämällä liian korkealla olevaa nappia jonkinlaisella apinalelulla.
Hissi vei meidät alemmas ja siellä Six alkoi taas tuntea nälkää. Onneksi löysimme pienen häkin, jossa oli jonkinlainen möykky ruokaa. Six alkoi ahmia sitä, mutta sitten pitkät sormet tulivat sulkemaan häkin oven. Sitten sitä oltiinkin monien muiden vangittujen raukkojen tapaan huoneessa ja näimme kuinka kädet vetivät yhden häkin mukanaan. Nyt alkaa taas vähän karmia.
Pakenin häkistä riehumalla siellä hetken, jolloin häkki kaatui ja kansi aukesi. Sitten käytin toista häkkiä tikkaina ja vedin roikkuvasta kahvasta, joka avasi oven.
Seuraavassa huoneessa karmiva pitkäkätinen mies (Joka ilmeisesti tunnetaan nimellä Janitor eli talonmies) paketoi paperiin muita lapsia. Koetin hiipiä hänen ohitse ja meinasin saada taas kohtauksen kun ilmeisesti mokoma kuuli minut ja rupesi tutkimaan huonetta. Ilmeisesti hän on kuitenkin sokea tai ainakin näkö on heikko ja onnistuin livahtamaan karkuun.
Liun jonkinlaista putkea pitkin taas ilmastointikanavaan (Tai vastaavaan), joka johti huoneeseen täynnä lastenkenkiä. Mitä helvettiä täällä paikassa on meneillään, syödäänkö täällä lapsia joita Janitor paketoi?
Kun kähdin etenemään kenkien meressä, jokin ui kenkien alla minua kohti. Tuli hiukan kiire turvaan matkalaukun päälle! Etenin laukulta toiselle ja seuraavaan huoneeseen.
Sitten käytävässä Janitor ilmestyi taakseni ja alkoi takaa-ajo. Pakenin hissiin, mutta Janitor tuli perässä. Piilottelin häntä hetken ja kun hissi pysähtyi, jostain ilmestyi kaksi valkoista heppua jotka lähivät Janitoria karkuun. Koetin lähteä heidän mukanaan, muta Janitor nappasi minut kiinni. Ja nyt olen varma että hän on sokea, eihän sillä ole edes silmiä! Parin yrityksen jälkeen keksin jäädä hissiin piiloon ja Janitor paineli valkeiden heppujen perään.
 |
| Mukavaa seuraa hississä |
Pääsin lattian alle irtonaisen laudan ansiosta ja pian näin ylläni Janitorin jonkinlaisessa leluvarastossa. Seurasin hänen puuhiaan ja lopulta uskaltauduin ylös. Heitin yhden apinalelun, jotta sen äänet veisi Janitorin huomion ja sitten nopeasti kiipesin hyllyjä pitkin ilmastointikanavaan.
Seuraavaksi piti vältellä mokomaa huoneessa jossa oli paljon kelloja. Miun piti odottaa että kellot löivät ja sitten heittää kenkä nappiin, jota ovi aukeaisi. Ilmeisesti Janitor ei yhtään tykkää kellojen lyömisestä, koska hän alkoi pidellä korviaan.
Kiipeilin kirjahyllyjä pitkin ja välttelin Janitoria. Meinasi vähän iskeä paniikki kun tönin vahingossa rakennuspalikoita alas ja Janitor alkoi pitkillä käsillään tutkimaan missä hyllyllä olen.
Pääsin pienestä kolosta huoneeseen, jossa oli vipu (Jolle olin nähnyt paikan hiukan aiemmin) mutta ei ulospääsyä. Hetken ihmettelin kunnes huomasin televsion. Laitoin sen päälle ja odotin että Janitor tuli tutkimaan ääntä ja avasi oven. Sittenn kipitin kahvan kanssa karkuun ja sain vinssin avulla nostettua roikkuvan pianon alustaksi, jonka kautta pääsin jälleen pakoon.
Seuraavassa huoneessa työnsin ja vedin jonkinlaista kärriä, joka oli raiteilla. Sen avulla yletyin hyppämään seuraavaan ovenkahvaan ja kun tulin taas ilmastointikanavaan, päätin että tästä on hyvä jatkaa seuraavalla kerralla. Ilmeisesti peli ei ole kovin pitkä, mutta laatu korvaa kyllä määrän! Ainakin pelin tunnelma on maukkaan ahdistava ja karmiva soundtrack täydentää sitä mallikkaasti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti