sunnuntai 10. heinäkuuta 2016

Julistan teidät mieheksi ja kummitukseksi

Sunnuntai, 10.07.2016



Otimme jälleen ohjat Renistä, joka halusi suunnata kohti folktutkijan katoavaa taloa, koska unessaan näki Ruin siellä. Heti alkuun päätin kehittää Renin kameraa ja sain avattua siihen paremman Snapshotin, joka ottaa nyt 8 kuvaa putkeen! Tämä tekee varmasti hurjaa vahinkoa pahempiinkin kummituksiin.

Pian löysin talon, jossa en ole aiemmin käynyt. Kiersin sen taakse ja rupesin tutkimaan rakennusta. Yläkerrasta sain kuvattua kummitusta, joka puhui kielletystä tulesta ja siitä miten se ei saa sammua. Jos aikoo kohdata Varjolähteen, on parasta suojatua tulen voimalla. Asia selvä, pidetään mielessä. Löysin myös kummituksen valmistamassa uhrilaatikoita. Hän jätti jälkeensä lapun, jossa oli jälleen puhetta siitä miten uhrilaatikkoihin suljetut neidot muuttuvat pilareiksi, jotka suojaavat puhdasta vettä mustalta vedeltä.
 

Jatkoin talon tutkimista ja se kannatti, koska löysin Mirrorstonen ja parasta filmiä yhden kuvan verran. Jatkoin alakertaan ja saavuin huoneeseen jossa oli alttari. Siellä löytyi teksti pyhästä tulesta, joka puhdistaa veden ja suojaa Varjolähteeltä.

Kun olin lukenut lapun, kimppuuni kävi kaksi heppua tulisauvojen kanssa. Otin hiukan osumaa, mutta käytin röyhkeästi hyödyksi uudistettua Snapshottia (Siirryin myös takaisin heikoimpiin filmiin, koska Snapshot syö filmiä aika vauhdilla).

Taistelun jälkeen löysin paperin, jossa sanottiin että vuoren täytyy loppua, se ei saa jäädä olemaan. Poistuin rakennuksesta ja jatkoin syvemmälle metsään. Hiukan myöhemmin kimppuuni kävi naisen kummitus, joka välillä katosi ja tiputtautui sitten niskaani ylhäältä. Melko ärsyttävä tapaus...

Kuolema ylhäältä!


Ei kestänyt kauaa kun kimppuuni kävi myös kurkkunsa viiltäneen kummitus.

En oo varma mitä käy jos kummitus viiltää kurkkunsa uudelleen auki, mutta en haluakkaan tietää

Seurasin Ruin jälkeä nukkejen pyhäkköön ja huoneesta jossa oli paljon nukkeja, löysin sen valkohiuksisen tytön muistikirjan. Muistatteko, se tyttö joka laittoi meidät etsimään nukkeja ja kenet Ren tappaa unessaan rituaalissa? Kuitenkin, muistiossa tyttö (Jonka nimi on näköjään Shiragiku) kertoo että hän syntyy ihmiseksi vasta kun täyttää 7 vuotta ja siksi hänestä tulee pilari ennen sitä. Hänestä tulee kuolematon kukka, mutta hän pohtii että onko hän sitten ikuisesti yksin?

Jatkoin tunneleihin alttarin alta, jossa taistelin taas neidon kanssa. Muuten tunneli oli vaaraton ja löysin sieltä yhden Sacred Waterin. Tunnelin jälkeen olin taas katoavan talon luona.



Talossa näin Renin ystävän, Kazuyan. Hänestä kuulimme viimeksi kun olimme tässä talossa, Kazuya soitti Renille. Pian kimppuuni kävi kaksi niitä pirun uhrilaatikon kantajaa. Vihaan niitä, etenkin ahtaissa paikoissa! Voitin kuitenkin ja vaika jouduinkin käyttämään yhden Sacred Waterin, taistelu meni paremmin kuin odotin.

Kazuya

Löysin Ruin muistion, jossa hän kirjoitti miten Ren tuli aiemminkin pelastamaan hänet ja tulee varmasti uudelleen. Rui on valmis odottamaan, se on kaikki mitä hän voi tehdä. Pian näin taas Kazuyan, joka höpötti näkemästään valokuvasta. Aika varmasti se morsiamen kuva...

Yläkerrasta löysin Keiji Watarain muistion (Viimeinkin muistin hepun nimen!), jossa hän kertoi että tarinan mukaan vuorelle iski joskus katastrofi. Musta vesi virtasi vuorelta alas, muuttaen lammet ja purot mustiksi ja raja maailmojen välillä häilyi. Mutta tapahtuiko näin todella? Koska vedet ovat nyt kirkkaita.

Jatkoin pieneen huoneeseen, jossa oli uhrilaatikko. Ren avasi laatikon, jossa Rui istui puoliksi veden peittämänä. Rui ilahtui ja veti Renin mukanaan laatikkoon.



Seuraavaksi Ren sitten heräsi täysin tuntemattomasta huoneesta. Sieltä Ren löysi Kazuyan muistion, jossa hän kertoi itsekkin heränneensä tästä oudosta huoneesta. Hän myös mainitsi että seremonia alkaa pian ja sitten se on hänen loppunsa.

Poistuin huoneesta ja rupesin tutkimaan tätä mysteeristä rakennusta, joka kartan mukaan on liittymisen talo, House of Joining. Löysin pian huoneen, joka oli täynnä ilmeisesti hääkuvia. Sieltä löytyi muistio, jossa kerrottiin että sulhanen tuodaan muualta ja sitten sulhanen valitsee morsiamensa. Morsiamet eli kuolemattomat kukat vain odottavat arkuissaan että heidät valitaan ja sitten sulhanen liittyy arkkuun morsiamen seuraksi.

Kiva pieni huone onnellisille muistoille


Seuraavasta käytävästä löysin Kazuyan muistion, jossa hän kertoi pelkäävänsä mutta koska hän valitsi morsiamensa, heidän täytyy kuolla yhdessä. Toisesta huoneesta löysin muistion koskien liiton onnistumista. Jos sulhanen voi katsoa mustaan veteen ilman pelkoa, liitto eli "Ghost Marriage" on onnistunut. Jos sulhanen epäonnistuu, hänet laitetaan erilliseen uhrilaatikkoon. Morsian palautetaan omaan laatikkoonsa, jossa hän odottaa että hänet valitaan uudelleen.

Isosta huoneesta, joka näytti olevan jonkinlainen seremoniasali, löysin tekstin jossa kerrottiin lisää liitosta. Kun liitto on onnistunut, sulhasen sielu asettuu morsiameen ja näin hän voi jatkaa vahvana pilarina. Sieluton sulhasen ruumis haudataan Forbidden Valleyn hautausmaalle, jossa olemmekin jo vierailleet kahdesti.



Kun olin lukenut tämän muistion, kimppuuni kävi kaksi neitoa. Onneksi huone oli iso, muuten taistelu olisi voinut olla ärsyttävä.

Jatkoin eteenpäin ja pian vastaani tuli vanha nainen, joka puhutteli Reniä Asoksi (Aso oli Camera Obscuran keksijä) ja sanoi että morsian odottaa.




Mummeli johdatti Renin huoneeseen, jossa Rui istuikin mutta kun Ren tuli lähemmäksi, Rui muuttui mustaksi neidoksi (Jota kamera ei vahingoita). Seuraavaksi Ren huomasi olevansa taas Keijin talossa, syleillen Ruita.


Rui valmiina seremoniaan

Yhdessä jälleen

Ren ja Rui lähtivät yhdessä pakenemaan vuorelta ja pian eteeni ilmestyi taas Kazuya, joka varoitti katsomasta valokuvaa. Hiukane myöhemmin Kazuya ilmestyi uudelleen, lähellä uhrilaatikkoa. Oivoi, taidetaan tietää nyt miten Kazuyalle kävi seremoniassa.



Takaovi oli lukossa, mutta Camera Obscuran avulla sain selville että avain on valokuvien luona. Kimppuuni kävi kaks kummitusta, jotka päihitin helposti.

Palasin huoneeseen, jossa Kazuyan uhrilaatikko oli ja pian huomasin valokuvat joita etsin. Kun olin ottanut niistä kuvan, ruosteinen avain tiphati lattialle ja Kazuya nousi laatikostaan. Raukka ei edes osunut minuun, mie oon vaan niin hyvä!



Kazuya jätti jälkeensä muistion, jossa kertoi että heti kun näki kuvan morsiamesta, hän tiesi että hänen täytyy löytää hänet. Mutta Kazuya silti tiesi että hän odottaa toista sulhasta. Palasin takaovelle ja poistuin rakennuksesta. Ruutu pimeni ja seuraavaksi Ren ja Rui olivatkin jo vaunussa matkalla takaisin. Rui istahti Renin viereen ja nojasi häneen. Ehkä Ren viimein alkaa hahmottaa että Rui haluaisi olla muutakin kuin vain avustaja.


Rank S+!



perjantai 8. heinäkuuta 2016

Miun matka huipulle

Perjantai, 08.07.2016



Aika ohjastaa Miuta! Tavoitteena Miulla (Sekä minulla, haha!) on löytää sekä Yuri että johtolankoja Miun äidistä. Matka alkoi asemalta ja kimppuuni kävi heti kaksi kummitusta. Peli opetti sitten uuden tekniikan, jossa painamalla ZR-napin pohjaan (Jolla käytetään erikoislinssejä) kaikki kummitukset hidastuvat. Tämä hidastus käyttää Spirit-mittaria ja kun mittari tyhjenee tai päästän napin pohjasta, kaikki kummitukset edessäni ottavat vahinkoa. Näppärää!



Tutkin asemaan yhteydessä olevaa komentohuonetta ja löysin sieltä lisää filmiä, pari lääkettä ja yhden Emberin. Ulkoa löysin lisää filmiä ja sitten lähdin seuraamaan Yurin jälkeä. Jatkoin ohi Ephemeral Shrinen polkua pitkin ja kimppuuni kävi jälleen se neidot teurastanut mies.

Eikö riittänyt että teurastit joukon neitoja?


Kun tämä aave oli jälleen paennut paikalta, jatkoin eteenpäin hautausmaalle. Siellä nappasin kuvan kuvan tyttökummituksesta, joka piilotteli pusikossa.

Pian myös törmäsin Miun äidin jälkeen, Mikuun. Nappasin hänestä kuvan ja seurasin polkua, joka johti lopulta umpikujaan. Sieltä löytyi kuitenkin Mikun viesti, johon hän oli kirjoittanut vain "Minun täytyy mennä. Olen pahoillani. Anna anteeksi"

Miun äiti, Miku

Seurasin Yurin jälkeä läpi haustausmaan ja kimppuni kävi uhrilaatikkoa kantava heppu. Sen jälkeen jatkoin Twilit Peakille, jossa kimppuuni kävi ne kolmen lapsen kummitukset, jotka olemme kohdanneet ennenkin. He olivat varsin helppoja, koska lähinnä he vain juoksenteliva ympäriinsä ja usein sain kuvattua useampaa lasta kerralla.


Jatkoin Yurin seuraamista (Ja nappasin kuvan siitä mustiin pukeutuneesta naisesta, joka yritti sulkea Yurin laatikkoon muutama luku sitten) ranalle, jossa Yuri näki Hisokan. Ja siellähän se Yuri vedessä seisoi!



Kun Miu saavutti Yurin, näkyi välähdys hänen muistoissaan miten Hisoka esti Yuria tekemästä itsemurhaa (Yuri oli hyppäämässä kielekkeeltä). Yuri palasi tajuihinsa Miun kosketuksesta ja paikalle ilmestyi jälleen se neito johon kamera ei toimi. Pakoon!

Miu koettaa tavoittaa Yurin

Jessus sie oot karmiva


Ensimmäistä kertaa kuolin pelin aikana kun pakenin aaveelta. Koska hänellä oli ärsyttävä tapa ilmestyä tyhjästä eteen ja jos juoksit syliin, kuolit (Tai no, yksi "ilmainen" osuma oli koska jokaisen luvun aloittaa yhdellä Mirrostonella, joka suojaa kerran kuolemalta ja palauttaa kestot). Seuraavalla yrityksellä osuin kertaalleen häneen ja menetin Mirrorstonen, mutta pääsin sentään seuraavalle checkpointille. Huomautuksena että jos tämä kummitus ilmestyy eteen, niin on pieni hetki painaa B:tä ja väistää mutta ajoitus on todella tarkka.

Miu ja Yuri palasivat asemalle ja lähtivät kohti vuoren juurta. Kun juna/vaunu/mikälie lähti liikkeelle, luku päättyi. Jo kolmas luku putkeen joka on melkein rikollisen lyhyt, pitää kuitenkin muistaa että luvut 4-6 kestivät yli tunnin! Toisaalta minulle tämä peli maistuu parhaiten pieninä annoksina, joten ehkä tämä on vain hyvä asia.




keskiviikko 6. heinäkuuta 2016

Isoveli valvoo

Tiistai, 05.07.2016



Palattuaan vuorelta Yuri oli kuukahtanut väsymyksestä ja myös Miu nukkui todella sikeästi. Ren ja Rui olivat päättäneet vahtia tyttöjä turvakameroiden kautta, ihan vaan kaiken varalta. Pian sekä Yuri että Miu rupesivatkin kouristelemaan unissaan ja myös Rui tipahti lattialle heikkona.

Täysin normaali asento nukkumiseen

Tarkistettuaan Ruin tilan, Ren päätti varmistaa ovatko Yuri ja Miu kunnossa. Katseltuani hetken että molemmat ovat paikoilleen, rupesin tutkimaan huonetta. Löysin hyllystä tekstin, jossa kerrottiin että aiemmin oli tapana hakea vuorelta pyhää vettä, "Mikomoria", jolla sekä kylvetettiin vastasyntynyt että pestiin menehtyneen ruumis. Tällä tavoin vedestä sielu tuli lapseen ja palasi sitten veteen. Ja kun vuori jyrisee, vedessä kannatti myös peseytyä suojatakseen itsensä pahalta. Jos kuitenkin oma tytär katoaa, vuorelle ei kannata mennä etsimään.

Luin toisen kirjan, joka käsitteli valokuvaamista Hikamin vuorella, se sisälti kaksi tarinaa. Ensimmäinen kertoi miehestä joka näytti kuvan siluetista kaverilleen ja tämä kyseinen kaveri katosi myöhemmin, ilmestyen kuvaan siluetin paikalle. Toinen tarina oli miehestä joka ilmoitti menevänsä naimisiin, mutta kukaan ei koskaan nähnyt hänen morsiantaan. Miehen kotoa löytyi lopulta vain kuva hymyilevästä morsiamesta, mies itse oli kadonnut. Sitten istahdin näytön eteen ja jatkoin valvontaa. Pian näinkin että aave liikkui rakennuksessa ja kun se saavutti Yurin huoneen, kuva täyttyi häiriöstä. Pitääpä mennä katsomaan mitä Yurille kuuluu...

Kun saavuin Yurin huoneeseen, tunnistin että kummitus hänen luonaan oli Fuyuhi eli se tyttö jonka ystävää Harukaa etsimme luvussa kaksi. Eli se tyttö joka viilti kurkkunsa auki.



Kamppailu oli ohi suhteellisen nopeasti, joskin pientä ongelmaa aiheutti että kesken taistelun Fuyuhin heikoksi kohdaksi muuttui hänen veitsensä. Tarkistettuani Yurin kunnon, näin kummituksen ikkunasta. Nappasin  hänestä kuvan ja palasin valvomoon.

Valvomossa huomasin että yksi kamera näytti aiemmin tyhkää huonetta, mutta nyt siellä oli joku! Koska se oli ihan valvomon vieressä, suuntasin sinne. Nyt se oli taas tyhjä, mutta sängyltä löytyi lappu jossa luki siitä miten loppu tulee pian auringonlaskun jälkeen. Vuori tulee jyrisemään ja vesi rupeaa tulvimaan.

Jatkoin valvontaa, kunnes haamu liikkui Miun huoneeseen. Eli sinne siis. Kun olin Miun huoneen ovella, huomasin aavemaisen hahmon menevän oven läpi. Olin valmiina taisteluun, mutta huoneessa vain Miu nukkui rauhallisesti. Joskin huomasin että hetken aikaa Miun vieressä oli aavemainen käsi. Ren ei sitä itse huomannut, joka teki siitä hiukan karmivampaa.

Palasin valvomoon, jossa tv oli mennyt päälle. Kun sammutin sen, Harukan kummitus ilmestyi Ruin ylle.



Haruka oli vähän ärsyttävä, välillä hän leijui katossa ja välillä ryömi. Kun hän lopulta kaatui, jatkoin valvomista ja huomasin että aulassa on kummitus. Siellä kimppuuni kävi kaksi kummitusta, mies ja nainen. Palasin valvomoon kun kummitukset olivat karkoitettu ja huomasin että kaikki on menossa nopeasti hyvin huolestuttavaan suuntaan. Näin neidon kummituksen yläkerrassa ja kolme kummitusta piiritti Yuria. Ja myös Rui oli kadonnut.

Toinen aulan kummituksista, valmiina halaamaan

Suuntasin Yurin huoneeseen ja näin että Rui meni sinne myös. Kun serurasin häntä huoneeseen, Ren huomasikin olevansa siinä talossa, joka katosi. Muistatteko, sen yhden hepun (Jonka nimeä en muista, se joka oli tullut vuorelle tutkimaan Hikamin alueen seremonioita jne) talo jossa oltiin Renillä ja Ruilla muutama luku takaperin?

Uudelleen katoavassa talossa

Kuitenkin, seurasin Ruita läpi rakennuksen ja lopulta löysin hänet edessään uhrilaatikko. Ren koetti koskettaa Ruita, mutta samalla hetkellä hän heräsikin valvomosta. Ren tarkisti nopeasti nauhoitukset ja näki että aavet hakivat sekä Ruin että Yurin. Miu oli kuitenkin säästynyt ja hän pian nousikin sängystään ja pyysi Reniltä että veisi hänet vuorelle. Ren kieltäytyi, koska se on aivan liian vaarallista. Rui totesi että selvä, se on sitten hyvästit ja lähti vuorelle yksin, käsissään Yurin (Tai jos tarkkoja ollaan, Hisokan) Camera Obscura. Ren koetti pysäyttää Miun, mutta päättäväisesti Miu suuntasi uudestaan vuorelle ja lupasi etsiä myös Yurin.

Ei, Miu, ei! Sinne vuorelle ei kannata enää mennä!


 Ja näin tämäkin luku paljastui aika lyhyeksi, mutta henkilökohtaisesti olen kyl sitä mieltä että tää oli ehkä pelin paras luku! Tuo ihan omanlaista kauhuaan kun valvontakamerojen kautta näkee kummitusten joko tuijottavan nukkuvia tai haahuilevat käytävillä.




sunnuntai 3. heinäkuuta 2016

Kokoontuminen hautausmaalla

Lauantai, 02.07.2016



Tällä kertaa lähdimme etsimään Hisokaa, Yuri uskoi hänen olevan lähellä järveä vuoren huipulla. Perusteenna se että kun Yuri löysi Hisokan kameran virrasta luvussa kaksi, hän näki välähdyksen Hisokasta seisomassa keskellä järveä.

Seurasin Hisokan jälkeä (Ensin tosin kehitin kameraani lisää, nyt sen puhdas vahinko on maksimissaan eli tasolla 3) lähelle pyhäkköä, jossa olimme viimeksi mutta emme menneet sisään vaan jatkoimme jäljen perässä pienelle polulle. Polulla kimppuuni kävi kaksi kaapuihin pukeutunutta heppua, jotka heiluttivat jonkinlaista sauvaa, jonka päässä oli tuli. Onnistuin kukistamaan molemmat ilman että otin vahinkoa. Muistaakseeni viime luvussa oli myös yksi tälläinen

Polku johti uudelle alueelle, joka näytti hautausmaalta. Siellä kimppuuni kävi taas pari tulisauvaheppua ja otin paaaaaljon osumaa. Jouduin käyttämää pari lääkettä ja jopa kaksi pyhää vettä (jotka parantavat täysiin, onneksi löysin niitä pari lähettyviltä).

Hautausmaa kauhupelissä? Aina yhtä turvallista!

Jatkoin syvemmälle hautojen keskellä ja taistelin jälleen muutamien kummituksen kanssa, mukaan lukien pari sellaisen jotka kantoi uhrilaatikkoa. Nämä kaverit oli aika raivostuttavia, sille heidän heikko kohtansa oli selässä oleva laatikko johon ei voinut lukittautua aluksi. He myös iskivät pari kertaa putkeen eli jos Fatal Frame epäonnistui, otit inhasti vahinkoa.



Pian kuitenkin olin hautausmaan toisella puolella ja reitti jatkui kohti Twilit Peakkia, jossa eteeni ilmestyi taas ne kolme kummituslasta. Mokomat juoksivat eri suuntiin, mutta sain silti kuvat kahdesta.

Matkalla Twilit Peakille


Jatkoin ylemmäksi vuorta, kunnes löysin vanhan naisen vieressään uhrilaatikko. Nainen piteli jonkinlaista peiliä kädessään, joka loisti kirkkaana. Yhtäkkiä Yuri huomasi että hän oli siirtynyt laatikkoon! Nainen puhui miten Yurista tulee myös pilari, mutta onneksi oli Camera Obscura valmiina ja nappaamalla kuvan mummelista, laatikko katosi Yurin ympäriltä. Teen nyt olettamuksen että tuo mummelin peili (Mehän käytimme vastaavaa aiemmassa luvussa mekanismiin, joka vapautti Miun? Onko tämä sama vai onko peilejä useampi) jotenkin hypnotisoi ihmisiä ja sen takia Haruka palasi vuorelle.

Mummelin hohtava peili


Taistelu mummelia vastaan oli suhteellisen helppo, hän jätti jälkeensä mustan päiväkirjan jossa luki että suuri pilari on murtumassa ja musta vesi virtaa pian yli. Siksi pilareita tarvitaan lisää. Sain myös linssin, jota käyttämällä kamerani tekee tuplavahinkoa! Tätä tulen käyttämään ja paljon, voimistin sitä heti kaksi tasoa ja nyt voin käyttää sitä useammin (Olenko maininnut aiemmin että erikoislinssit käyttävät Spirit-mittaria, joka täyttyy sitä mukaan kun vahingoitan kummituksia? No nyt olen. Tähän asti olen pitäytynyt ensimmäisessä linssissä, joka pakottaa kohteet hiukan kauemmaksi).

Jatkoin Hisokan jäljen perässä, samalla kun vanhan naisen kummitus puhui siitä miten tarvitaan uusi pilari. Pian löysin itseni järven rannalta ja näin... Hisokan! Yuri lähti juoksuun häntä kohti, mutta sitten vedestä nousi se inhottava kummitus aiemmasta luvusta, joka ei ottanut vahinkoa. Hän lienee tämä mustan veden neito. Joten karkuun, taas!

Kun pääsin takaisin rannalle, kummitus katosi ja Hisoka oli poissa. Suureksi yllätyksekseni, luku päättyi. Kieltämättä ihan virkistävää ettei lukua oli pitkitetty turhalla juoksentelulla tutuissa paikoissa, mutta alle puolen tunnin luku keskellä peliä? No eipä se mitään, pidän kuitenkin kiinni tästä rytmistäni (eli luku per postaus), ehkä se ei ole niin vakavaa jos on lyhyempi postaus aina joskus.



tiistai 28. kesäkuuta 2016

Kuolemattoman kukan pyhäkkö

Tiistai, 28.06.2016



Yuri suuntasi jälleen Hikamin vuorelle, tavoitteenaan löytää Miu. Käyttäen hyödyksi Miun kuvaa, seurasin hänen jälkeään Mikomorin asemalle. Siellä kimppuuni kävi kaksi kummitusta, jotka päihitin varsin näppärästi.

Nämä kummitukset olivat kiltisti vierekkäin. Teki taistelusta helpon

Jatkoin asemalta junaan, josta löytyi Miun kirjoittama lappunen. Siinä hän kertoi että hänen äitinsä vain jätti hänet kun Miu oli 3-vuotias. Hänen äitinsä vain käveli auringonlaskuun. Miun on pakko etsiä äitinsä. Tutkin junan/kaapelikärryn ohjaimia ja Yuri huomasi että se toimii vielä. Joten matkasin siellä ylemmäs vuorelle.

Seurasin päätepysäkiltä Miun jälkeä syvemmälle metsään ja päädyin kivetetylle reitille, joka vei pyhäkölle. Yuri oli varma Miun olevan siellä joten astuin sisään Ephemeral Shrinelle.

Ephemeral Shrine

Pyhäkössä kimppuuni kävi jälleen neito ja taistelu meni ihan kamalasti, joten latasin pelin checkpointilta (Eli päätepysäkiltä) ja yritin uudelleen. Voitin mokoman nyt ilman mitään ongelmia. Kosketin kummituksen "raatoa" ennen kuin se katosi ja näin välähdyksen miten elossa oleva neito jahtasi miestä (Neitojen tappajaa) ja puhui miten hän ei voi paeta, neito on nähnyt hänen syntinsä ja hänkin kohtaa saman kohtalon kuten jokainen joka vuorelle saapuu.

Seurasin Miun jälkeä isoon huoneeseen, jossa oli paljon lyhtyjä ja alttari. Täältä reitti jatkui käytäviin, joita pitkin seurasin Miun jälkeä, napaten myös kuvan vanhan naisen kummituksesta.



Reitti johti lopulta alempaan kerrokseen, mistä päädyin huoneeseen josta neito nosi laatikosta pelin prologissa. Olemme hyvin lähellä nyt paikkaa missä pelasimme Miulla! Tutkin huoneessa olevaa laatikkoa ja Yuri päätteli että Miu on varmaan sen sisällä. Samassa kimppuuni kävi jälleen neito.


Jos tällä kummituksel ois facebook-tili, tää ois sen profiilikuva

Jouduin käyttämään muutaman lääkkeen, mutta taistelu olisi voinut mennä huonomminkin. Kun sitten kuvasin laatikkoa (Camera Obscura reagoi siihen), sain toisen kuvan jossa laatikkoon osui valonsäde ylhäältä. Yuri huomasi että laatikn yllä on aukko ylempään kerrokseen. Pitääpä etsiä sieltä miten saan valoa laatikon ylle, se varmaan vapauttaa Miun.

Tutkin pyhäkköä lisää, poimien esineitä ja tapellen muutaman kummituksen kanssa. Löysin huoneen jossa oli jälleen paljon lyhtyjä ja jonkinlainen alttari. Sieltä löytyi paperi, joka kertoi pilareiksi tarkoitetut suljetaan laatikoihin ja laatikot täytetään mustalla vedellä. He eivät kuole vaan nukkuvat. He eivät ikäänny, he pysyvät sellaisina kuin ovat. Kuolemattonia kukkina. Mutta mustassa vedessä nukkuminen tuo mukanaan jatkuvia unia kuolemasta. Kun neito ei enää kestä näitä unia, hän katoaa veteen. Vain vahvimmat voivat muuttua kuolemattomiksi kukiksi.



Kun olin lukenut tekstin, kimppuuni kävi punaisiin pukeutunut kummitus joka heilutti tulista sauvaa. Hän ei kestänyt montaa osumaa, mutta osuminen oli ärsyttävää koska heikko kohti oli sauva joka ei pysynyt paikoillaan.

Tosi hyvin erottaa miltä tää kummitus näyttää


Tutkin alttaria, jossa oli jonkinlainen mekanismi. Ottamalla kuvan sain selville että täytyy etsiä kolme paikkaa, joista sitten taas pitää ottaa kuva. Nainen veneessä, huone jossa kolme arkkua ja näkymä ikkunasta.

Ensimmäisenä löysin näkymän ikkunasta, meinasin saada kohtauksen kun eteeni ilmestyi myös kummitus kun otin kuvaa. Noh, sainpahan siitäkin pisteitä! Löysin myös tekstin, jossa kerrottiin että mustaan veteen ei saa koskea. Ne, jotka ovat veteen koskeneet ovat jo tuomittuja mätänemään joten heidän tehtävänsä on kuljettaa uhrilaatikoita, kunnes kuihtuvat.

Läheltä löytyi myös vene, josta nappasin jo toisen kuvan. Läheltä löytyi teksti, joka kertoi että varjolähde on paikka mistä musta vesi virtaa ja on tärkeää ettei se pääse sekoittumaan puhtaaseen veteen. Eli kaikki Hikamin vuoren seremoniat jne liittyy juurikin siihen että suojellaan muuta maailmaa mustalta vedeltä?

Kesti hetki löytää huone, jossa arkut olivat (Lähinnä koska olin jotenkin onnistunut juoksemaan oven ohi joka sinne johti). Siellä kimppuuni kävi kaksi neitoa kerralla ja löytyi teksti joka varoitti että musta vesi on itsessään tuonpuoleista. Jos musta vesi pääsee vuotamaan yli, elävien maailma muuttuu tuonpuoleiseksi. No se ei kuulosta kyl yhtään kivalta! Sain myös jonkinlaisen kivisen peilin.

Palasin huoneeseen, jossa mekanismi oli ja laitoin peilin siihen. Luukku aukeni, kenties laatikko alakerrassa myös?

Palasin alakertaan laatikolle, jossa eteeni ilmestyi uusi kummitus. Pitkä nainen valkoisessa mekossa ja hän selitti miten kaikki on liian myöhäistä, vesi on saastunutta, kuolematon kukka kuihtuu ja musta vesi tulvii. Sitten mokoma kävi päälle!

Tää nainen tekee komeita syöksyi

Otin käyttöön heti parempaa filmiä, koska oletin että tämä on astetta pahempi vastus. Ja tavallaan oli, tavallaan ei. Hänen syöksynsä olivat suhteellisen hitaita joten oli helppo napata Fatal Frame, joskin välillä hän loi mustia energiapalloja, joiden oletan olevan vaarallisia joten räpsin niistä kuvia jotta ne katoaisivat.

Taistelun jälkeen avasin laatikon, jossa Miu oli. Yuri nosti Miun ylös, joka toisteli vain "äiti, äiti". Pian Miu oli taas tolpillaan, aika paeta täältä

Huoneen ulkpuolella lattia alkoi peittyä mustasta vedestä ja paikalle tuli mustiin pukeutunut neito joka kävi päälle. Jouduin lievään paniikkiin kun tajusin ettei kamera vahingoita sitä. Pakoon!

Pakenin tätä kummitusta kunnes pääsin ulos pyhäköltä. Tytöt saapuivat asemalle, jossa kaapelikärry oli pimeänä. Ukkonen on ilmeisesti aiheuttanut oikosulun, pitää toivoa että asemalta löytyy kytkin jolla virta taas palautuu.

Menin pieneen komentohuoneeseen, jossa kimppuuni kävi hirtetyn miehen ja naisen kummitukset. Kun heidät oli hoideltu, painoin nappia seinällä ja virrat palasivat.

Kun kaapelikärry oli edennyt aikansa, se pysähtyi yllättäen. Yurin ja Miun täytyy jatkaa jalkaisin. Jatkoin jalkaisin metsäpolkua, joka vei tytöt autotielle. Lähellä tunnelia näkyi romuttunut auto, jonka alta kimppuuni ryömi kummitus.

Jatkoin tunneliin, jossa kimppuuni kävi kolme kummitusta ja myöhemmin neito. Tunnelin perällä tuli vielä yksi kummitus, jälleen ryömivä tapaus.



Seuraavaksi seurasin pientä polkua joka johti majatalon katolla olevalle ovelle. Pitääkö miun vielä tän rakennuksen läpi tarpoa? Mutta ei sentään, muutaman askeleen jälkeen ruutu musteni ja seuraavaksi näkyikin Miu nukkumassa Hisokan liikkeessä. Ren oli myös paikalla ja hän sanoi ettei kukaan vastannut puhelimeen Miun kotona. Rui pyyti Reniä sivummalle ja Yuri jäi katsomaan nukkuvaa Miuta.

Yuri päätti koskettaa Miuta, kurkistaen hänen uniinsa. Miun uni/muisto oli aika häiritsevää settiä. Siinä hän keikisteli kameralle samalla kun hän ajatteli miten hän on tyhjä. Lopuksi hän kaatui sängylle, ajattelen että tietää kyllä mitä kaikki haluaa. Onko Miu jopa myynyt itseään? Tämän jälkeen myös välähti näkyjä kummituksista ja useista ruumiista. Nämä olivatkin ilmeisesti Yurin ajatuksia, Miu olikin ruvennut katsomaan hänen päänsä sisään! Eli myös Miu osaa varjoista lukemista.






keskiviikko 22. kesäkuuta 2016

Kadonneen talon metsästäjät

Keskiviikko, 22.06.2016



Seuraavassa luvussa pääsimme taas ohjastamaan Reniä, joka katsoi Ruin löytämää videota. Videolla näkyi jonkun tutkivan taloa metsässä. Talo oli aika huonossa kunnossa ja video päättyi kun kuvaaja joutui ullakolla kummituksen yllättämäksi. Videon jälkeen Ren luki Ruin muistiinpanot koskien videota. Rui uskoo että talo on Keiji Watarain talo, jonka koko vuori imaisi kadoksiin kun Keiji löysi jotain mitä hänen ei olisi pitänyt. Keiji oli majatalon pitäjän isän ystävä, hänestä opimme aiemmin kun pelasimme Renillä.

Puhelin soi ja Ren vastasi. Se oli hänen ystävänsä Kazuya, joka oli myös etsinyt kuvia Renille. Kazuya ilmoitti menevänsä naimisiin, mutta hänen vierellään seisoi yksi kummituksista joka kuiskasi puhelimeen Renille "Kuoletko kanssani" ja puhelu katkesi.

Ren ja Rui suuntasivat nukkepyhäkölle, uskoen että Keijin talo löytyy etenemällä luolan läpi josta Yuri löysi Harukan. Luonnollisesti ovi huoneeseen, josta pääsisi luolaan oli kiinni eli suuntasin toiseen suntaan, ajatellen että voin kiertää kellarin kautta, kuten Yurilla.

Nukkepyhäkön edessä

Pian kuitenkin käynnistyi välivideo, jossa Rui huomasi että ovi olikin auki ja hän meni sisään. Siellä häntä odotti sama valkohiuksinen tyttö, joka laittoi Yurin etsimään nukkea. Tällä kertaa tyttö sanoi että hän tekee Ruista nuken. Kun Ren tuli paikalle, Rui ja tyttö olivat kadonneet ja muutama lapsikummitus naureskeli miten Renin pitää etsiä Rui.

Karmiva tyttö

Herrasmiehenä totesin että hitot Ruista ja koetin mennä rappuja alas luolaan, mutta Ren halusi löytää ensin Ruin. Niinpä tietysti.

Seuraavaksi palloilin aikani, seuraten lasten ääniä. Lopulta kameran avulla näin kolme piiloa, joista kahdesta ilmestyi kummituslapsi ja viimeisestä Rui ilmestyi takaisin.

Matkalla nappasin kuvan yhdestä lapsesta ja käytävällä kimppuuni kävi kummitus, joka katnoi selässään yhtä niistä laatikoista mihin jengiä hukutetaan. Panikoin taistelun aikana pari kertaa, mutta voitin kuitenkin



Kun Ren ja Rui jatkoivat huoneeseen, jossa lava on, valkohiuksinen tyttö puhutteli Reniä. Ren tunnisti tytön, se on nimittäin sama tyttö Renin unesta! Eli se kenet Ren tappaa seremonian aikana. Tyttö kysyi miksi Renillä ei ole jotain esinettä vaikka lupasi hänelle että säilyttäisi sitä. Ren ei tiennyt mistä tyttö puhui.

Kun tyttö katosi, Ren ja Rui jatkoivat luolaan, jossa melkein välittömästi kimppuun kävi neidon kummitus. Otin paaaaaaljon osumaa, mutta onnistuin kuitenkin voittamaan vain heikoimmalla filmillä (Fatal Framet ja Renin 4 kuvan nopea sarja on kiva yhdistelmä)

Jatkoin huoneeseen, josta Yuri löysi Harukan. Yksi laatikoista avautui kun etsin keinoa avata oven ja jouduin taas taistelemaan kummituksen kanssa. Tämä kummitus oli todella rasittava, koska se tykkäsi kadota edestäni ja hyökätä sitten nopeasti selkään. Kun kamppailun jälkeen tutkin kuviani, huomasin että kyseinen kummitus oli Haruka.

Laatikosta noussut Haruka

Nappasin maasta Harukan jättämän puulaatan, joka toimi avaimena oveen. Oven takaa aukeni reitti ulos ja Keijin talon luokse. Päätin jättää sen tutkimisen seuraavaan sessioon.

Keijin talo

Muutama tunti myöhemmin  jatkoin ja etenin sisään Keijin taloon. Alakertaa tutkiessani päädyin taas kamppailemaan kummituksen kanssa ja sain myös kuvan Keijistä, kun hän harhaili käytävillä.

Keiji Watarai

Kamppailin kahden kummituksen kanssa hiukan myöhemmin ja vastasin soivaan puhelimeen. Kazuya kertoi puhelimessa että on jo liian myöhäistä. Puhelimen vierestä löytyi sama kuva mikä oli Hisokan ja Yurin löytämässä kansiossa ja pian ohi meni taas Keijin kummitus joka puhui jotain kummitusavioliitosta.

Olohuone kaipaa vähän remonttia

Jatkoin alakerran tutkimista, löytän lisää filmiä ja parannusesineitä. Yksi kummitus melkein onnistui miut yllättää mut sain viime hetkellä otettua Fatal Framen ja taistelu oli nopeasti ohi. Jatkoin yläkertaan, ottaen jälleen kuvan Keijin kummituksesta joka höpötti kuinka kuva kutsuu häntä. Löysin myös hänen muistiinpanojaan, missä hän kertoi uskovansa että monet kuvat kuolleista on tiedemies Kunihiko Ason ottamia ja hän uskoi vahvasti että kuvat todella vangitsevat kohteidensa sielut.

Keijin kummitus höpötti myöhemmin siitä miten liitto oli jo solmittu, sen enempää en ymmärtänyt mitä se horisi. Löysin hyllystä yhden hänen kaseteistaan, jota Ren ei luonnollisesti voinut vielä kuunnella. Seuraavassa huoneessa Keijin muistiinpanoissa luki että kenties murhatut pyhäkön neidot palasivat veteen ja ovat nyt sumussa vankeina.

Seuraavassa tekstissä oli kertomus siitä että Hikamin vuorella tehtiin ennen seremonioita joissa uhrattiin pyhäkön neitoja. Heidät suljettiin laatikoihin elävinä ja palautettiin veteen kuolleiden sijaan. Neidot omaksuivat kuolleiden muistot ja seremonian jälkeen he jatkaisivat elämäänsä "pilareina", kuin jäätyneenä ajassa ja kenties tuonpuoleisessa. Löysin myös toisen Keijin kuuntelukasetin tämän paperin alta.

Jatkoin rapuille, jotka johtivat ullakolle. Ren kurkisti ylös, ja häntä kohti syöksyi sama kummitus kuin videolla. Kummitus ei tosin vahingoittanut Reniä ja jätti jälkeensä lisää muistiinpanoja. Muistiinpanoissa kerrottiin että vuorelle pääsi vain ne jotka ovat valmiita kuolemaan. Kunihiko Aso oli harvoja jotka kutsuttiin vuorelle ja hän myös poistui elävänä. Hän otti vuorella kuvia neidoista ja onnistui sitten kehittämään erikoisen kameran. Tarinan mukaan hän myös pääsi käymään talossa, jonne pääsi vain harvat ja valitut. Keiji toivoi että hänkin pääsisi tänne mysteeriseen taloon.

Ren rupesi miettimään miten Aso liittyy tähän kaikkeen ja huomasi että usva alkaa kerääntyä. Aika poistua! Matkalla ulos erääseen huoneeseen oli ilmestynyt yksi niistä uhrilaatikoista, ja sieltä nousi Keijin kummitus! Keiji oli melko helppo tapaus ja sain nähdä kuinka hän oli etsinyt valokuvan neitoa ja valitettavasti myös lyösi hänet. Keijin viimeiset muistiinpanot koskivat sitä miten oli löytänyt kuvan neidosta läheltä polkua joka oli kasvanut umpeen. Kuva herätti Keijissä suuren halun löytää kuvan neito ja hän uskoi että polku johtaisi kartanoon mihin vain valitut pääsevät. Sain myös kolmannen Keijin kasetin.

Kun jatkoin eteenpäin, kimppuuni kävi sen hepun kummitus joka teurasti kaikki neidot. Otin muutaman osuman, mutta voitin melko helposti. Onneksi hän välillä keskittyi Ruihin.

Matkalla ulos huomasin toisenkin uhrilaatikon ja jouduin tappelemaan taas yhden neidon kanssa. Tämä oli rasittava taistelu, koska käytävä oli ahdas ja en voinut tähdätä kummitukseen kun se leijaili sivuillani seinien läpi. Kun Ren ja Rui juoksivat ulos talosta, he huomasivat että usva nielasi talon heidän takanaan. No sinne ei siis mennä ainakaan vielä takas!

Toivottavasti tää juna menee vuorelta alas

Ren ja Rui saapuivat jonkinlaisen junan asemalle. Keräsin parit parannusesineet lähistöltä ja nousin junan kyytiin, tuoden luvun päätökseen. Seuraavan kerran lähdetään etsimään Yurilla Miuta, mutta se joutuu odottamaan joitakin päiviä koska huomenna mie lähden juhannuksen viettoon!

Rank S? Kelpaa!