perjantai 11. joulukuuta 2015

Rautakuningas ja herttuan rakas

Tiistai, 8.12.2015

Pohdin edellisenä yönä töissä mikä olisi paras strategia Old Iron Kingin kanssa. Korkea fire resistance? Vai kevyempi varustus, jotta voi väistellä? Ase ja kilpi? Pelkästään ase kahdessa kädessä (Ei voi siis käyttää samalla kilpeä, mutta nostaa aseen tehoa. En ole varma olenko tätä aiemmin selventänyt)? Entä ase, käytänkö hilparia vai olisko kunkku heikko sähköä vastaan? Entä myrkytys, toimiiko tähän pomoon ja onko loppujen lopuksi kannattavaa? Päätin että helpoiten selviää kokeilemalla ja päätin aloittaa kevyellä (eli miun vakio) varustuksella ja ottaa hilparini kahden käden otteeseen.

Eka yritys päättyi melko nopeaan kun arvioin väärin kunkun nyrkin kantaman. Huomasin kuitenkin että tein melkoisen hurjaa vahinkoa ja väistäminen on selvästi parempi vaihtoehto kuin torjuminen.


Päätin yrittää samaa strategiaa uusiksi. Osasin jo reagoida kunkun eri hyökkäyksiin: nyrkiniskut ja kädellä huitaisut on helppo ennustaa kunkun käsien liikkeistä ja väistää sivulle tai taakse. Tulihengitykseen oli parikin vaihtoehtoa. Jos olen suhteellisen lähellä taistelualueen keskustaa, niin menemällä nopeasti suuntaan jonne hengitys on tulossa yleensä kerkesi mennä niin pitkälle että hyökkäys loppui kesken. Plus iskun tai kaksi sai itse sisään! Jos taas on jo valmiiksi liikaa vasemmalla tai oikealla, kannattaa perääntyä hiukan taakse. Tulihengitys nimittäin ei ollut yhtenäinen liekki vaan kostui useista pienemmissä liekeistä jotka liikkuivat maata pitkin. Oikealla ajoituksella pääsi livahtamaan kahden liekin välistä! Viimeinen hyökkäys on kämmenestä ammuttu tulisäde, jonka pystyi helposti väistämään liikkumalla koko ajan sivulle. Jälleen kunkku jää avoimeksi iskuille. Ja jos nyrkki tai tulihengitys osuu, niin kunkun hitauden takia kerkesi vetää estus flaskin naamaan ennen seuraavaa hyökkäystä (nämä iskut kun eivät tapa yhdellä osumalla)

Kunkku löi nyrkin...lattiaan

Tulisäde tulossa! Ei mitään hajua paljon tekee vahinkoa, niin helppo väistää

Kunkku meinaa ruveta huitomaan

Kaksi nyrkkiä tulossa maahan

Tulihengitys. Huomatkaa välit liekkien välissä


Kuten voi yltä jo arvata, kunkku paljastui todella simppeliksi taiseluksi ja tämä yritys päättyikin voittoon eikä tehnyt edes tiukkaa, vain muutaman estusin tarvitsin koko taistelun aikana! Ja kunkku olikin toisen Great Soulin haltija. Rehellisyyden nimissä, aika pettymys Great Soul pomoksi. Smelter Demon olisi ollut järkevämpi!

Jatkoin eteenpäin rappuja alas laavajärven alapuolelle. Sieltä löytyi arkku, josta sain neljännen Sublime Bone Dustin ja löysin toisen Primal Bonfiren. Olin jo menossa sillä Majulaan, mutta edessä häämötti vielä yksi huone, jossa outo suihkulähde. Sen tutkiminen teleporttasi minut uudelle alueelle. Hiukan kammotti että missä mie oon, eiks Great Soul pomoilta mennä vaan takas Majulaan ja sitten etsimään seuraavaa? Mielenkiintoni kuitenkin heräsi ja jatkoin eteenpäin, ilmeisesti jossain kivirakennuksessa taas ollaan. Hiukan myöhemmin löysin ulkopuolelle ja näin varsin kauniit maisemat, yksi lumen peittämä torni, lumisia vuoria kaukaisuudessa ja toinen torni jossa hehkui tuli.

Nättiä!

Jatkoin eteenpäin ja pian edessäni oli reitti kaukaiseen torniin. Ja miten sinne pääsee? Kävelemällä valtavaa ketjua pitkin! Hiukan varovasti etenin ja onnekseni löysin nuotion. Tuijotin hetken nuotiolla aluelistausta ja huomasin että tämä paikka, Brume Tower, on listalla vasta Shaded Woodsin jälkeen vaikka Huntsman's Copsesta Iron Keeppin oli ennen. Johtopäätös, onko tää yks kolmesta DLC alueesta? Pikainen googletus vahvisti teoriani ja päätin lähteä paikasta pirun nopeasti, en todellakaan ole vielä valmis tänne!

Jäis ehkä oikeesti menemättä

Älä vaan katso alas!

Heihei, Brume Tower. Nähdään ehkä sitten kun olen pelin loppumetreillä!
Majulassa huomasin uuden ihmisen, Gillian nimisen herran joka istuskeli lähellä maassa olevaa onkaloa. Maksua vastaan hän lupasi laskea onkaloon johtavat tikkaat. Järkeilin että siellä lienee reitti yhdelle Great Soulille. Koska minulla oli Old Iron Kingin jäljjiltä hurjasti sieluja, maksoin tikkaista ja päätin lähtetä tutkimaan onkalon salaisuuksia vasta kun olen tutkinut Shaded Woodsista alkavan alueen. Sieluja oli kuitenkin iso kasa käyttämättä, joten ostin melko paljon Titanite Shardeja (pääkallonhyväilijältä) ja Large Titanite Shardeja (McDuffilta) ja nostin Lighting Winged Spearin tasolle +6 ja Longbown tasolle +5. Tämän jälkeen menin Shaded Woodsin ekalle nuotiolle, valmiina metsästämään kolmannen Great Soulin!

Gilligan, tikapuumies
Kuolemat yhteensä: 296


Torstai, 10.12.2015

Oli aika lähteä tutkimaan Shaded Woodsia. Reitti oli varsin suoraviivainen ja matkan varrella tuli muutama ruma friikki, jotka aiemmin hyökkäsivät laumana kimppuuni (ennen kuin lähdin Huntsman's Copseen) myrkyllisten nuijiensa kanssa. Melko pian olinkin jo seuraavalla nuotiolla kivisen rakennuksen keskellä. Portaat johtivat kolmelle ovelle, yksi vasemmalla, yksi keskellä ja yksi oikealla

Shaded Woods



Ajattelin että loogisinta olisi aloittaa vasemmasta ovesta, etenkin koska oikealla oleva ovi näytti johtavan paksun sumun peittämään metsään (Halusin jättää noin epäilyttävän paikan viimeiseksi). Tapoin matkalla muutamia friikkejä ja pian huomasin lyhyen matkan päässä isohkon vihollisen, joka muistutti epäilyttävän paljon Flexile Sentryä, sitä helppoa pomoa No-man's Wharffista. Ajattelin että teen pari ilmaista iskua sisään ja nappasin jouseni esille. Yllätykseni oli melko suuri kun tämä kaveri ei välittänyt nuolesta päähän, vaikka vahinkoa ottikin. Siinä mie sit hetken vaan ammuin nuolia kunnes kaveri kuoli. Idiootti...

Flexile Sentryn klooni tähtäimessä
Pieni polku Sentryn olinpaikasta vasemmalle johti pienelle rakennukselle nimeltään Shrine of Winter ja se piti sisällään samanlaista suihkulähdettä joka Iron Keepissä johti DLC alueelle. Tein huiman johtopäätöksen että tämä vie toiselle DLC alueelle! Jatkoin rakennuksen läpi ja pian tien vieressä istui pelin kolmas Heide Knight. Silvoin hänet hyvin nopeasti palasiksi ja sain häneltä Heide Lancen. Jatkoin eteenpäin ja pian olinkin valtavan linnan luona, jonka nimeksi paljastui Drangleic Castele . Ja pitkillä rapuilla, jotka johtivat linnaan, seisoi Emerald Herald joka sanoi minulle että sieluni on liian heikko, mutta jos olen varma niin voin koettaa mennä eteenpäin. Tässä kohtaa muistin että Emerald Herald pelin alussa sanoi että kerää neljä suurta sielua ja mene sitten kuninkaan puheille. Jos kuningas on linnassa, niin miulla ei taija olla sinne vielä asiaa, koska on vasta kaksi suurta sielua? Olisi hyvin loogista että Drangleic Castle olisikin koko pelin loppu... Ajattelin kuitenkin mennä hiukan lähemmäksi, ihan vaan että saisin siitä otettua kuvan! Portaiden yläpäässä sitten kaksi valtavaa patsasta heräsi eloon ja lähtivät minua kohti joten totesin että kuva saa odottaa ja juoksin niin nopeasti kuin pääsin takaisin! Kuvan saatte kun on suuret sielut taskussa!

Palasin siis aiemmalle nuotiolle ja oli aika tutkia kaksi muuta ovea. Seuraava ovi johti reitille joka oli tyhjä vihollisista ja pian olinkin ison oven edessä ja pyyti minulta kuninkaan merkkiä. Eikös samanlainen ollut Forest of the Fallen Giantsissa?

Vai että kuninkaan merkki...

Nyt ei ollut enää muuta vaihtoehtoa kuin lähteä tutkimaan tuota sumuista metsää. Sumu oli niin sankkaa että oli vaikea hahmottaa minne menen ja joku julma pelisuunnittelija oli laittanut metsään näkymättömiä vihollisia! Kuolin muutaman kerran siihen kun jäin katselemaan minnehän pitäisi mennä ja sitten hahmoni ottaakin näkymättömiä iskuja vastaan... Lopulta päätin juosta vasenta seinustaa pitkin, pakkohan silleen on jotain löytyä! Löysinkin pian pienen alueen, jossa oli kivikasa jossa irtopää. Ja se irtopää puhui...

Todella kivan näköinen paikka, näkyvyys on korkea!


Puhuva pää!
Juttelin pään kanssa aikani ja hän varoitti minua omasta päättömästä vartalostaan. Käski juosta karkuun jos tulee vastaan. Okei... Loppujen lopuksi kuitenkin kiitti juttutuokiosta ja antoi minulle kypäränsä, jonka otinkin heti käyttöön.

Uusi kypärä, näytän joltain liskomieheltä!
Jatkoin vasemman seinustan halaamista ja pian pääsinkin sumusta pois. Raunioista löysin seuraavan nuotion. Huh, ei tarvitse enää harhailla sumussa!

Miks kaikki paikat on romuna tässä pelissä?

Tämä alue osoittautui lyhyeksi, mutta ärsyttäväksi. Miksi? Koska siellä sun täällä oli ruukkuja, joiden lähellä oli vaara tulla kirotuksi (Onneksi ne pystyi  rikkomaan nuolilla) ja viholliset olivat karvaisia villimiehiä, joiden kirveet sattui perhanasti. Etenkin jos kaksi villimiestä tuli niskaan, niin oli tukalat paikat. Alueella oli myös ISO mulkosilmä, jonka kyllä tapoin ampumalla nuolia kauempaa. Kuten Flexile Sentry aiemmin, mulkosilmäkään ei turhaan häiriintynyt nuolista silmiin.

Suuri mulkosilmä edessä

Karvaisten villimiesten ruumiita

Kuoltuani muutaman kerran villimiesten käsissä, löysin seuraavan sumuoven joka johti pomolle. Ensin luulin ettei tämä mikään pomohuone ees ole, ei näkynyt ketään. Sitten huomasin huoneen keskellä alastoman naisen ylävartalon pilkistävän hiekasta. Ennen kuin kerkesin enempää hämmästyä, se rupesi ampumaan minua loitsuilla! Onnistuin pääsemään lähelle ja tökkämään hilparilla. Nainen katosi hiekkaan ja todellinen taistelu alkoi

Scorpioness Najka
Nainen toi hiekasta mukanaan alavartalonsa, joka paljatuis valtavaksi skorpioniksi jolla kaksi pistintä! Mistähän syystä tulee mieleen Souls ykkösen Quelaag, jolla oli alavartalona hämähäkki..

Scorpioness Najka oli melko uhkaavan näköinen pomo, etenkin kun Chaos Witch Quelaag aiheitti minulle paljon ongelmia Souls ykkösessä. Mutta taistelu olikin varsin helppo ja voitto tuli jo ekalla yrityksellä (Siksi ei kuvia). Hänen hyökkäyksensä koostuivat lähinnä säälittävistä keihään heilutuksista ja pistimenpistoista, joiden jälkeen hän oli helppo kohde. Välillä hän myös kaivautui maan alle, mutta pysyin vaan jatkuvasti liikkeessä ja odotin että ilmestyy takaisin pinnalle. Oletan että jos olisi ilmestynyt suoraan alta, niin olisi käynyt höpösti. Välillä Najka myös ampui maagisia energianuolia ja kaikken vaarallisin hyökkäys oli kun hän manasi 5 energiapalloa ylleen, jotka hetken päästä syöksyivät kohti. Mutta kuten sanoin, helppo taistelu ja voitto oli melko pian minun

Jatkoin eteenpäin ja löysin uuden alueen, Doors of Pharrosin. Täällä minua odotti elefanttimies, jonka onnistuin tappamaan ja pienestä luolasta löysin nuotion. Nuotiolta oli kaksi eri vaihtoehtoa ja päädyin ensin menemään hiukan takaisin ja sitten rappuja ylös. Matkan varrella kohtasin monia vihollisia, joita en voi kutsua muuksi kuin isoiksi kääpiöiksi. Ne olivat selvästi minua isompia, mutta omasivat pitkät parrat ja olivat tälläisessä luolassa kirveiden kanssa. Kääpiö mikä kääpiö, kyllä mie kaltaiseni tunnistan!

Doors of Pharros


Suoraviivaisen reitin lopuksi löysin itseni ulkoa, Brightstone Cove Tseldorasta. Täältä löysin todella heikkoja hollow farmareita teltoissa. Tapettuani kaikki viholliset, löysin nuotion yhdestä teltasta. Tässä kohtaa päätin palata Doors of Pharrosiin, siellä oli selvästi toinen reitti ja tämä taas vaikuti paikalta minne miun pitää mennä. Ja pakkomielteisenä ihmisenä haluan tutkia kaikki paikat!

Brightstone Cove Tseldora

 Tutkin toista reittiä Doors of Pharrosissa ja törmäsin moniin kasvoihin, joihin olisin voinut käyttää Pharros Lockstonea. En kuitenkaan halunnut ruveta sokkona tökkimään näitä jokaiseen vaihtoehtoon, vaikka muutama Lockstonen onkin inventaariossa. Ehkä myöhemmin selvitän missä näitä kannattaa käyttää. Tapettuani joukon isoja kääpiöitä, löysin uuden nuotion ja heti sen jälkeen sumuoven. Ja sumuoven takaa paljastui pomo, Royal Rat Authority.

Näettekö nuo pienet rotat? Vihaan niitä...

Royal Rat Authority
Sanon jo tässä vaiheessa, pelaan tähän pomoon myöhemmin. Ei riitä juuri nyt mielenkiinto... Kyseinen taistelu on nimittäin todella ärsyttävä, koska tämän ison, koiramaisen jättiläisrotan, lisäksi taistelussa on neljä pientä rottaa, jotka parilla iskulla aiheuttavat voimakkaan myrkytyksen joka tappaa hahmoni sekunneissa. Onnistuin muutaman kerran tappaa pienet rotat ennen kuin iso rotta liittyi mukaan kuvioihin, mutta yleensä iso rumilus tappoi minut kun yritin saada pienet rotat hengiltä. Ja pieniä rottia en voi jättää henkiin koska aiemmin mainitsemani myrkky on aivan liian voimakasta... Ne pari kertaa kun sain pienet rotat nurin olivat myös turhauttavia koska isoon rottaan on yllättävän vaikea osua! Hahmo tähtää rotan päähän, mutta koska se on niin korkealla, yleensä iskut menee huti. Paras tapa tuntui olevan ilman tähtäystä ja yrittää manuaalisesti tähtäillä jalkoihin. Ja mokoma löi niin kovaa että parista iskusta menin nurin. Ja kyllä, tarkistin ettei tätä tarvitse tappaa, palkkioksi saa käytännössä vain mahdollisuuden liittyä uuteen Covenanttiin. Ehkä palaan myöhemmin takaisin (Kun jouseni tappaa pienet rotat yhdestä nuolesta!) mutta tällä erää jätän tämän rumiluksen oman onnensa nojaan...

Palasin Brightstone Cove Tseldoraan ja jatkoin alueen tutkimista. Jatkoin rinnetta alas, tappaen heikkoja hollow farmareita, kunnes löysin oven jossa oli selvästi hämähäkin näköiet symbolit. Oven takaa paljastui luola, jossa löysin itseni pian isohkosta huoneesta, jonka seinät oli täynnä reikiä. Huomasin että yhdessä reiässä oli hämähäkki, ihan kuin vaanien. Otin jouseni esiin ja ammuin mokoman! Hahaa! Harmi vaan että tämän takia seinistä tuli useita hämähäkkejä, jotka eivät oli erityisen vahvoja mutta joukolla tappoivat minut hetkessä. Ensin rottia, sitten hämähäkkejä. Olisikohan aika lopettaa? Päätin kuitenkin vielä käydä McDuffin luona, koska olin saanut lisää Titanite Chunckeja ja pystyin päivittämään hilpariani lisää. Olin myös jostain poiminut Titanite Slabin, jonka ansiosta sain nostettu hilparin maksimi tasolle. Nyt olen ylpeä Halberd +10:n omistaja!

Kuolemat yhteensä: 315

Edelleen torstai, 10.12.2015

 Aina joskus mie oon itsepäinen pässi. Ajattelin että ihan vitsillä kokeilen pari kertaa uusiks Royal Rat Authoritya, etenkin kun Mia tuli koulusta niin miulla oli kuvaaja. Ja muutaman kerran jälkeen keräilin hiukan sieluja (ja käytin muutamia Soul esineitä, en tosin pomosieluja) ja menin McDuffin luokse tekemään yhdestä ylimääräisestä Winged Spearista tulisen version, koska halusin kokeilla toimiiko tuli millä tavalla rottaan. Ihan hyvin se teki vahinkoa, mutta Halberd +10 oli silti tehokkaampi kuin Fire Winged Spear +5 (Hyvä tietää että miun uskollinen hilpari on melkoinen ase!)

Jatkoin siis hilparilla mätkimistä ja lopulta opin kohtalaisen toiminan taktiikan: hilpari molempiin käsiin, kevyellä hyökkäyksellä eka rotta nurin, sitten raskas hyökkäys (Hilparin pyöräytys kuin moukarinheitossa) joka hyvällä tuurilla tappoi loput pikkurotat ja korkeintaan yksi jäi henkiin, jonka yleensä kerkesin tappaa ennen kuin jättirotta oli niskassa. Mitä taas tulee itse jättiin, keksin että pysymällä rotan mahan alla hyökkäykset menivät ylitseni. Tietysti oli vaikeuksia pysyä siellä alla kun rotta teki syöksyjä ja loikkia, mutta aina välillä olin täysin turvassa. Ja paras aika hyökätä oli kun olin mahan alla ja rotta teki suoraan eteensä hyökkäyksiä etujaloillaan. Oman aikansa se vei, mutta Roayl Rat Authority kaatui! Välillä kannattaa olla pässi!

Henki meni, rotta jäi

Meinasi kirjaimellisesti hypätä ulos ruudusta

Vaatii hermoja mennä tuollaista veijaria kohti

Palkkioksi sain rotan hännän (Kiitos hirveästi), pomosielun ja kasan sieluja. Jatkoin reittiä eteenåäin ja mitä löydän? Pienen huoneen jossa puhelias rottakuningas. Rotta kehui minua, koska voitin Authorityn ja rotan häntää vastaan antoi minun liittyä Covenanttiin. Noh, sainpahan siitä saavutuksen, muuta iloa ei ollut tästä. Joten aika palata Brightstone Cove Tseldoraan.

Rottakuningas
Tseldorassa jatkoi hämähäkkien luolaan, jonne aiemmin kuolin. Tällä kertaa olin varovaisempi ja heti ammuttuani yhtä kolosta pilkistävää hämähäkkiä, peräännyin huoneesta käytävään. Lauma hämähäkkejä tuli perässä ja ahtaassa käytävässä jo parilla iskulla hämikset kupsahtivat. Seuraavassa huoneessa minua odotti jälleen sumuovi. Pomo vai ei? Noh, kyllä ja ei.

Prowling Magus and Congregation
Huoneessa, joka muistutti penkkirivien takia kappelia, odotti noin 8 perus hollowta, kaks pappia ja yksi seremoniamestari. Kai tämä pomoksi lasketaan, koska ruudun alalaitaan tuli kaksi pomon kestomittaria, joista toinen oli omistettu seremoniamestarille ja toinen kaikille muille yhteiseksi. Pomolta tämä ei siksi tuntunut että käytännössä tämä oli vain huone jossa joukko tavallisia vihollisia ja ne on pakko tappaa. Eka yritys meni mönkään kun en ollut varaunut pappien maagisiin hyökkäyksiin ja toisella kertaa koetin vaan nopeasti juosta pääjehun kimppuun, jolloin hän ja kaksi pappia julmasti ampuivat kaikki minua loitsuilla. Kolmannen yrityksen otin varovaisemmin ja voitinkin ilman suurempia ongelmia, kaikki viholliset olivat aika hitaita niin oli helppo hoidella heidät yksitellen ja perus hollowit kaatuivat joukkona hilparini edessä. Ja sekä pääpukarilla että papeilla ei ollut kestoa kuin muutaman iskun verran. Ja palkkioksi ei edes tullut pomosielua vaan Titanite Slab. Oliko tää nyt sit oikeesti pomo vai ei? Vaikea sanoa, helppo tappaa.

Tässä kappelissa ei enää messuja pidetä


Heti pomon jälkeen löytyi nuotio ja portaat alas. Alue osoittautui kahden kallionseinämään rakennetuista rakennuksista ja luolista, jotka johtivat alemmas. Vihollisina pyörivät valkoisiin pukeutuneet kyttyräselkämaagit (jotka oli helppo hoidella kauaa jousella, koska heidän maagiset hyökkäyksenä liikkuivat etanan vauhdilla), hämähäkit, hämähäkkien valtaamat hollowt (Eli hollow jonka selässä kiinni hämähäkki) ja ihan pohjalla muutama mulkosilmä (joista parilla ei ollut mulkosilmiä, mutta muuten identtisiä. Mitä ihmettä)


Hämähäkki
Nyt ymmärrän miksi jotkut pelkää hämiksiä!

Tutkin aluetta ja tapoin kaiken tieltäni, tietysti kuolin pari kertaa esimerkiksi tippumalla pohjalle ja hämähäkkien yllätyshyökkäyksiin. Löysin matkalla eräästä huoneessta laatikoiden takaa vivun, jota vedin, mutta en tiedä mitä se oikein teki. Emme saa ehkä ikinä tietää... Löysin myös karmivan huoneen, jossa oli patsaita jotka näyttivät lapsilta. Friikkiä...

Mitä vipu tekee?

En halua tietää mikä on tämän huoneen tarkoitus
Matkalla alas löysin uuden nuotion ja pian olinkin jo pohjalla. Erään oven luona kimppuuni kävi punainen kummitus, mutta onnistuin tappamaan mokoman toisella yrityksellä. Ekalla yrityksellä se pääsi yllättämään takaa ja muita vihollisia oli vielä hengissä. Jatkoin ovelta eteenpäin ja edessäni oli silta piikkien yllä ja sillan toisella puolella rakennus, jonka oven yläpuolella oli kaksi hämishollowta väijyksissä. Muutama nuoli myöhemmin väijitystä ei enää ollut

Hienosti olette piilossa...
Oven takaa paljastui huone, jonka katossa oli hämiksiä väijymässä. Ne myöskin kaatuivat helposti jouseni avulla. Jatkamalla eteenpäin olin jälleen luolassa, joka vei alaspäin. Ja luola oli täynnä valtavia hämähäkin seittejä, jotka kestivät kävelyä. Niiden päällä kävely kyllä houkutteli hämiksiä ja kuolinkin kun kolme hämistä tuli kerralla niskaan. Hämikset kuolee yhdestä osumasta, mutta hitto ne lyö kovaa jos pääsevät iskemään!


Kuolemat yhteensä: 351

Muutama tunti myöhemmin halusin vielä hieman jatkaa, jälleen ennen töitä. Onnistuin taistelemaan tieni takaisin hämähäkin seiteille ja jatkoin alas. Tapettuani kaikki hämähäkit tieltäni, vastassa oi ISO sumuovi. Olin valmistautnut pomoon ja kuten odotinkin, jouduin tapittamaan lyhyen välivideon jossa pieniä hämähäkkejä juoksenteli ympäriinsä ja alas laskeutui valtava hämähäkki, Duke's Dear Freja

Duke's Dear Freja
Ihan kuin tässä valtavassa hämiksessä ei olisi tarpeeksi, kimppuuni kipitti myös joukko pieniä hämiksiä. Onnistuin tappamaan niistä suurimman osan ja sitten piti ruveta väistelemään Frejan valtavia jalkoja. Lyhyen taistelun aikana (joka siis päättyi kuolemaani) opin seuraavia asioita: Freja ampuu suustaan laserin jota ei voi torjua ja se sattuu. Ainoa tapa väistää on juosta nopeasti vastakkaiseen suuntaan laaserista. Kun on mennyt tarpeeksi kauan pikkuhämisten kuolemasta, Freja kutsuu niitä lisää. Freja myös jaloillaan mätkii sinne missä olen ja jos liian kauan hengailen lähellä, hän puraisee. Ja Frejan keho on kovaa kuin kivi, vain iskut päähän vahingoittaa. Ja päitä hänellä on kaksi! Toinen on siellä missä pitäisi olla vain persaus, mut ei. Frejalla on perseen sijasta toinen pää... Pari kertaa olen tällä hetkellä koettanut ja taistelu on haastava, mutta ei liian vaikea. Juuri sellainen kuin Souls pomon pitäisi olla! Harmi vaan että reitti nuotiolta on pitkähkö ja hilparini on aika heikossa kunnossa aina pomon luona, jonka takia pitää käyttää heikompaa Fire Winged Spearia joko pomoon tai matkalla. Tämän takia tarkoitukseni on tappaa kaikki (tai ainakin suurin osa) viholliset matkalta. Sitten voin keskittyä kokonaan Frejan tappamiseen



Laaseri!



Kuolemat yhteensä: 359

Perjantai, 11.12.2015

Olin saanut tapettua melkein kaikki viholliset matkalta Frejan luokse, oli enää vain viimeisen huoneen (jossa hämähäkin seitit) kun Freja kaatui!  Menin nimittäin aina lopuksi koettamaan taistelua, ihan jo harjoituksen vuoksi. Löysin jossain vaiheessa varsin toimivan taktiikan, tapoin aluksi pari pikkuhämistä ja sitten olin koko ajan liikkeessä, odottaen että Freja käytti laseriaan. Tämän hyökkäyksen aikana kerkesin kiertämään toiselle päälle ja iskeä iskun tai kaksi. Uhkaava taistelu, mutta Najkan tavoin varsin helppo kun oppii pomon liikkeen. Taistelun jälkeen tosin pöljäilin ja pikkuhämikset tappoivat minut. Hups... Noh, ei auttanut kuin tulla Frejan huoneeseen uudelleen. Huoneessa ei enää ollut enää pikkuhämiksiä, mutta huoneen perällä oli punainen juttu. Tutkin sitä ja se paljastui Great Souliksi! Jännä että Great Soul Embraced teksti ei tullut Frejan kuoleman kanssa yhtäaikaa, vaikka Frejan sielun sainkin... Noh, eipä sillä väliä! 3 taskussa, yksi enää edessä!

Kolmas Great Soul

Pienestä ovesta pääsin eteenpäin ja löysin varsin kotoisan työhuoneen, jossa oli pöydän edessä mies selkä minua kohti. Oletin että hän oli ystävä, mutta kun yritin mennä juttelee niin hän hyökkäsi kimppuuni! Väistin nopeasti ja survaisin hilparin ukon läpi. Mokoma pappa.

Työhuone, pappa pöydän edessä on jo raato

Reitti jatkui eteenpäin ja löysin isohkon huoneen, jonka keskellä nuotio. Nuotion lisäksi huoneessa hengaili päätön mies. Kenties sen puhuvan pään, Vengarlin,  keho? Kroppa kävi kimppuun, mutta iski niin säälittämän hitaasti että kiersin selkään ja tapoin yhdellä iskulla. Tapon jälkeen epäilyni vahvistui, koska sain Vengarlin loput varusteet. Otin kamat käyttöön (paitsi muistaakseen hanskat?) hiukan myöhemmin Majulassa koska ne olivat parempia kuin Drangleic kamat, joita olen pitänyt lähes koko pelin! Tämän jäljeen sytytin nuotion, joka oli Primal Bonfire. Takaisin Majulaan siis!

Kolmas Primal Bonfire
Käytettyäni sielut päätin palata Vengarlin pään juttusille ja hän kiitti minua kehonsa tappamisesta. Harvoin tälläisestä kyllä kiitosta saa...

Vengarlin kamat päällä

Majulassa lähdin kohti kuilua, johon aiemmin ostin tikkaat. Ja sitten kuolin useita kertoja. Miksi? Koska tikkaat eivät suoraan johtaneet seuraavaan paikkaan, vaan pienelle alustalle jolta piti tiputtautua toiselle ja siitä vasta pienelle tasanteelle jossa luolan suu. Ongelmaksi muodostui että välillä tipuin tasanteiden ohi kuolemaani. Ja vaikka osuin tasanteille, tiputus oli liian suuri ja kuolin. Nopealla googletuksella selvisi että ilman varusteita tiputus sattuu vähemmän. Joten riisuin hahmoni ja tiputtauduin pelkässä lannevaatteessa. Kuolin silti. Alkoi hiukan turhauttaa. Toinen googletus paljasti että Majulassa oleva puhuva kissa (Olenko maininnut häntä aiemmin? En muista, olen vain pelin alussa kerran käynyt hänen juttusillaan) myy sormusta, joka vähentää radikaalisti tippumisesta tulevaa vahinkoa. Käytin muutamia tavallisia sieluesineitä ja ostin sormuksen, mokoma maksoi yli 13 000. Sormuksen kanssa selvisin uudelle ovelle ja sieltä löytyi pian nuotio. Ja alueen nimi? Grave of Saints. Oh boy, tää ei lupaa hyvää...

Grave of Saints


Kuolemat yhteensä: 371

tiistai 8. joulukuuta 2015

Läpi myrkyn ja tulen


Torstai, 3.12.2015

Päätin palata takaisin Huntsman's Copseen, halusin saada tietää mitä siellä vielä minua odottaa. Muutaman yrityksen jälkeen pääsin takaisin riippusillalle ja oli aika haastaa edessä seisoskeleva punainen kummitus. Alue oli hiukan pieni, joten järkeilin että ammun jousella nuolen naamaan ja sitten houkuttelen riippusillan toiselle puolelle, siellä on enemmän tilaa taistella. Suunnitelma toimi hyvin alkuun, mutta noin sillan puolessa välissä kaveri totesi että ei hän halua. Kaveri vaan kääntyi ympäri ja lähti kävelemään pois. Ajattelin motivoida häntä vähän lisää ja ammuin toisen nuolen. Sain taas hänen huomionsa, mutta vieläkään hän ei suostunut jatkamaan pidemmälle. Joten, rohkea soturi kun olen, mie vaan ammuin nuolia ja katsoin kun mies parka yritti päättää haluaako hän taistella vai ei. Lopulta hän sitten potkaisi tyhjää. Hyvin ohjelmoitu tekoäly siulla! Jatkoin sillan toiselle puolella ja edessäni oli jälleen sumuovi. Ja oven takana odotti varsin erikoinen taistelu

Executioner's Chariot
Taisteluareenana toimi pyöreä huone, joka muistutti ajorataa. En nähnyt pomoa missään, mutta sitten nurkan takaa jo syöksyikin kaksipäisen kummitushevosen vetämä sotavaunu. Ja sotavaunun pyörissä oli niin pitkät piikit ettei ollut tilaa väistää ollenkaan! Jäin siis vaunun alle ja se sattui perhanasti. Bongasin kuitenkin että tasaisin välein seinissä oli pieniä syvennyksiä, joten lähdin yhtä kohti. Ajattelin että saisin hiukan aikaa mietiiä että mitä täällä tapahtuu, miten tää taistelu toimii. Ajattelin väärin, koska maasta nousi muutama luuranko jotka viimeistelivät minut nopeasti. Hmmm...

Muutaman yrityksen jälkeen tulin siihen lopputulokseen etten yksinkertaisesti pysty vahingoittamaan pomoa tässä tilanteessa ja luurangot heräilevät takaisin henkiin. Löysin kuitenkin yhdestä syvennyksestä hepun joka herätteli luurangot aina henkiin. Otin tavoitteeksi saada edes tämän tyypin hengiltä. Muutaman yrityksen se vaati, koska luurangot tuppasivat viimeistelemään minut vaikka yritin olla kuina nopea. Kun lopulta luurangot pysyivät kuolleena, minulla oli aikaa hengittää. Nökötin turvassa syvänteessä ja pohdin. Pitääkö minun jatkaa eteenpäin? Löytyykö sieltä keino vahingoittaa tätä pomoa? Siinä miettiessä pomo juoksi pari kertaa ohitseni. Sitten sain nerokkaan idean. Entä jos ammun pomoa jousella aina kun menee ohi? Olin varma ettei pomo varmaan edes tästä ottaisi vahinkoa. Suureksi yllätykseksni, kyllä se otti. Ei kovin paljon, mutta kuitenkin. Päätin vaihtaa tulinuoliin, niitä oli noin 20 tarttunut jostain matkaan. Ne tekivät tuplasti enemmän vahinkoa! Seuraavat minuutit mie vaan nökötin siinä, ammuin nuolen kun pomo meni ohi ja odotin. Kun pomon kesto oli tippunut ehkä kolmasosaan, pomoa ei enää kuulunut. Odotin varmuuden varalta pitkän tovin, mutta sitten lähdin eteenpäin. Törmäsin pariin luurankoon ja vielä yhteen velhoon, joka heitä herätti henkiin. Kun ei ollut enää vaaraa että sotavaunu ajaa ylitseni, oli helppo hoidella heidät pois päiviltä. Ja sitten löysin aukon lattiassa. Ja aukon reunalla oli tämä hevonen roikkumassa. Katsoin tätä näkyä hetken ja turvallisen välimatkan päästä ammuin vielä yhden nuolen. Hevonen tippui rotkoon ja voitto oli minun. ...miks miusta tuntuu että huijasin jotenkin?

Ei vaan jaksa kiivetä ylös
Taistelun jälkeen jatkoin rappuja ylös huoneeseen jossa oli nuotio ja heppu, joka kuului näihin joita ei kiinnosta jutella kanssani. Tämän takia taistelin kyseisen pomon kanssa? Kyllä kannatti!

Kiitti tyhjästä


Palasin Earthen Peakille, jossa opin vihaamaan myrkkyä entisestään. Kaikkialla ruukkuja täynnä myrkkyä ja ärsyttäviä vihollisia jotka heivvät myrkkyveitsiä! Matkalla ylös kuolin monia kertoja, mutta aina välillä pääsin hiukan eteenpäin. Löysin seinästä reiän, josta näkyi valtavan tuulimyllyn siivet ja muiden ihmisten jättämissä viesteissä toistui "try torch". Enpä ole soihtujani käyttänyt koko pelin aikana vielä kertaakaan, ehkä nyt voisi. Sytytin soihdun käyttämällä Flame Butterfly esineellä, joita on myös jostain tarttunut mukaan. Menin soihdun kanssa niin lähelle kuin pääsin tuulimyllyä ja peli tarjosi mahdollisuutta sytyttää se. No miehän sen tein!

Miksipä ei?

Burn, baby, burn!
Kun tuulimyllyn siivet olivat palaneet hetken, tuulimylly lopetti pyörimisen. En tiennyt onko tämä hyvä vai huono asia, joten pikaisesti tukeuduin googleen. Pian selvisikin että nyt Earthen Peakissa on vähemmän myrkkyä ja ilmeisesti myös paikan pomo on nyt helpompi samasta syystä. Nice! Ja myrkyn vähentyminen mahdollista että lähellä paikan sisäänkäyntiä pääsisin hakemaan Estus Flask Shardin. Very Nice! En tietenkään halunnut vielä sitä lähteä hakemaan, haluan löytää ensin nuotion! Mutta nuotion sijaan edessäni olikin vain sumuovi ja portaat ylös. Totesin että ihan sama, mennään sumuovesta ja jos kuolen, niin sitten ainakin käyn Estus Flask Shardin hakemassa. Mutta sumuoven takana olikin pienen pieni alue, jossa oli vain nuotio. Kelpaa

Kauhua vai edistystä?

Tältä nuotiolta matka pystyi jatkumaan pariinkin eri suuntaan ja tiivistän lyhyesti mitä löysin: kuolemaa myrkystä, kuolemaa maagien tulipalloista, lisää kuolemaa myrkystä, umpikujia ja esineitä joita en enää muista mitä olivat. Lopulta kuitenkin hahmotin minne oikea reitti jatkuu ja pian olinkin taas sumuoven edessä. En todellakaan voinut edes kuvitella etteikö tämän takana olisi pomo, joten tutkin muita vaihtoehtoja. Lähistöllä löysin vielä raput ylöspäin, joiden yläpäässä taas kaksi vaihtoehtoa. Ensimmäiinen huone jonka tutkin, sisälsi pirusti myrkkyruukkuja ja niitä myrkkyötököitä. Kun huone oli vaaroista tyhjä, huomasin siellä olevan myös taas paikka mihin käyttää Pharros' Lockstone ja arkku. Koska en halua tuhlata Lockstoneja, jätin sen ainakin vielä oman onnensa nojaan. Arkun mie kyl halusin! Arkku sisälsi hampaita. Arkku söi miut. En todellakaan ole kaivanut näitä huijariarkkuja ykkösestä...

Pakko olla pomo
Kun saavuin uudelleen huijariarkun (Tuttavallisemmin Mimic, kuten varmasti muut pelaajat tietävät) luokse, otin tukevan otteen molemmilla käsillä hilparistani ja mätkin arkkua armotta. Kerkesin tappaa Mimicin ennen kuin se kerkesi tehdä mitään! Eipä se kyllä mitään jännää sisältänyt, jotkut hanskat ja surkea koukkukäsi ase. En edes vitsaile, se ase on merirosvon koukku! Jatkoin vielä ainoaa reittiä, mikä ei johda pomolle ja olin taas kasvokkain punainen kummituksen kanssa. Ja tämä kummitus heilutti valtavaa sirppiä, joka satutti kilven läpi. Kuolin häntä vastaan kerran, mutta toisella kertaa olin niin aggressiivinen että sain jotenkin voitettua. Huomasin nyt olevani kielekkeellä sumuoven yläpuolella. Täysin turha reitti? Ei onneksi, huomasin toisen pelaajan viestin lattiasta, joka paljasti että edessäni oleva seinä on huijausta. Hakkasin X nappia seinän kohdalla ja hahaa, seinä aukesi paljastaen nuotion! Kiitos, tuntematon herrasmies (Tai armon leidi. Ei voi tietää)

Parempi kiertää portaita pitkin, tippuminen sattui paljon
Nuotion jälkeen mietin että jos vaan tiputtaudun alas, niin sumuovi on ihan vieressä, tosi nopeeta! Harmi vaan että kun testasin tätä strategiaa, opin että pudotus oli riittävän korkea että melkein kuolin siihen. Ja kimppuuni syöksyi kaksi vihollista, jotka käyttivät aseina outoja keihäitä/tikkuja joiden pää hehkui sinisenä. Luonnollisesti kuolin. Päätin jatkossa mennä portaita pitkin ja päätin samalla tyhjentää reitin vihollisista, niin sitten kun on aika hakata päätä seinään pomon kanssa, reitti on selvä. Seuraavat ehkä 15-20 minuuttia tapoinkin tulimaageja ja näitä sinihehkuisia tikkuja käyttäviä vihollisia, välissä kävin Majulassa kehittämässä hahmoani ja myös sen Estus Flask Shardin hain ja annoin Emerald Heraldille. Kun reitti oli sitten selvä, päätin kertaallee koettaa pomoa. Ainakin näkisin millainen veijari tällä kertaa olisi vastassa.

Mytha, the Baneful Queen

Pomo paljastui käärmenaiseksi, joka toisessa kädessää piti keihästä ja toisessa omaa päätään. Heti kättelyssä Mytha ampui minua kohti energiavasaman, jonka onneksi kerkesin väistää. Seurasin hetken hänen muita hyökkäyksiin, jotka tuntuivat koostuvan parista keihään iskusta ja hännän heilautuksesta. Oli helppo löytää sopiva sauma iskeä ja hilparini leikkasi Mythaa kuin kuume veitsi voita. Jo muutama isku teki valtavan aukon Mythan kestoon ja tajusin pian että tämä pomo kaatuu sen läskin Covetous Demonin tavoin ekalla yrityksellä. Ja niinhän siinä kävi. Hyvin, hyvin suuri pettymys oli tämäkin taistelu.

Taistelun jälkeen reitti jatkui hissille, joka vei minut syvälle maan alle. Paikan nimeksi paljastui Iron Keep ja miusta tuntuu että täällä on paljon laavaa ja tulta... Ison sillan luota löysin pienet raput jotka johtivat nuotiolle. Nuotion vieressä näkyi hehkuva reitti esineelle. Järkeilin että vaikka reitti varmasti tekee vahinkoa (laavan päällä kun on) mutta varmaan kerkeän esineen hakea. Ja hitot, hahmoni kuoli sekunneissa. Noh, tähän on hyvä lopettaa...

Maanalainen linna laavassa. Onneksi tälläistä on harvoin peleissä!

Tarvitsen lisää fire resistancee...
Kuolemat yhteensä: 234

Sunnuntai, 6.12.2015

 Hiukan varautuneena lähdin tutkimaan tätä linnoitusta laavassa, yleensä tälläiset tuliset paikat on melko vaarallisia. Ylitettyäni sillan törmäsin uusiin vihollisiin, hiukan samurai-tyylisiin solttuihin, jotka heiluttelivat katanaa. Yksi kerrallaan melkoisen helppoja vihollisia, etenkin jos pääsi puukottamaan selkään. Pian löysin kauppiaan, joka selitti olevansa enemmän aarteidenmetsästäjä kuin kauppias. Niin tai näin, ostin häneltä sormuksen joka antoi vastustuskykyä kirousta vastaan. Ei ollut kallis ja jos sattuu tulemaan joskus vihollisia tai pomo jotka käyttävät paljon curse hyökkäyksiä, niin onpahan edes jotain mistä hyötyä.

Kuka pistää kaupan pystyyn laavan, liekkien ja samuraiden keskelle?


Pätkittyäni pari samuraita lisää huomasin patsaan joka hengitteli liekkejä raadon lähellä ja raadolla oli esine. Odotin että liekit pysähtyivät sekunniksi ja syöksyin kohti esinettä! Paloin korpuksi, mutta sain esineen joka paljastui avaimeksi.

Tässä ei voi käydä kuin hyvin
Muutaman samurain jälkeen löysin itseni hiukan avoimelta alueelta, jossa oli pari inhottavaa vihollista, jotka ampuivat valtavilla jousillaan nuolia, jotka muistuttivat enemmän keihäitä! Tulee ikäviä muistoja Dark Souls ykkösen Anor Londosta... Löysin oven joka johti tuliseen pätsiin (sinne kuoli. En tiedä miksi kokeilin...)  ja ison vivun. Jouduin tappamaan alueelta kaikki jousiampujat, koska vipua on yllättävän vaikea vetää samalla kun kehosi lävistetään vähän väliä. Vipu laski osittain pitkää laskusiltaa, joka johti huoneen toiselle puolelle.

Kuvassa näkyy huonosti, mutta kyseinen ovi johti vaan liekkeihin. Ja kuolemaan

Tämän suuren huoneen toisella puolella bongasin sumuoven, joten tietysti lähdin päinvastaiseen suuntaan. Sielä löytyi parin rohkea hypyn ansiosta kahden käden miekka, Zweihander, ja Ember sille yhdelle sepälle! Lähdin samantien Homeward Bonen avulla nuotiolle ja sieltä Lost Bastilleen sepän luo. Seppä ilostui uudesta hiilloksesta ja pisti kaupan pystyyn. Ostin häneltä uuden jousen ja muutaman isomman Titanite Shardin, joiden (Plus yhden Titanite Chunkin, en tiedä mistä sen sain) avulla nostin Halberdini tasolle +7. Kyseinen seppä, jonka nimi on muuten McDuff, pystyy myös antamaan aseille toissijaisen vahinkon lähteen, esim. tuli, taika, sähkö... Kunhan vaan on sitä varten erilliset esineet! Huomasin että jostain olin Poisonstonen saanut, joten tein Twinbladestani myrkky Twinbladen, koska pikkulinnut lauloivat että se voisi olla kätevä.

Palasin takaisin Iron Keeppiin ja en vielä halunnut mennä kokeilemaan mitä sumuoven takana odottaa. Jatkoin ison huoneen tutkimista ja löysin toisen vivun, joka tiputti sillan kokonaan paikalleen. En edes huomannut aiemmin että sitä pitkin ei päässyt kuin toiseen suuntaan sillä käytin Homeward Bonea! Löysin myös mekanismin joka sammutti tulen siitä huoneesta joka oli silkkaa liekkiä. Vierestä löytyi ovi samaan huoneeseen ja sen läpi mentyäni löysin reitin eteenpäin ja oven jonka voi avata vain toiselta puolelta. Hetken asiaa pohdin ja tulin siihen lopputulokseen että ehkä sumuovi johtaa vapaaehtoiseen paikkaan? Ja pomo tai ei, tulisin lopulta täältä ulos. Ainahan mie voin edes kokeilla mitä siellä odottaa! Joten palasin sumuovelle ja edessäni olikin seuraava pomo, Smelter Demon

Rohkeasti sisään!

Smelter Demon


Smelter Demon osoittautui aika veijariksi. Ulkonäön puolesta voisi olla Morian Balrogin pikkuserkku ja aseena heilutti isoa miekkaa. Ensimmäinen yritys kaatui siihen että yritin väistää torjumisen sijaan. Nimittäin väistöjen ajoitus tuntui aika hankalalta ja se miekka sattui ihan perhanasti! Seuraavalla yrityksellä olinkin kilpeni takana piilossa ja otin iskut vastaan kuin mies. Onnistuin melo vaivattomasti tiputtamaan pomon kestoa hiukan, jonka jälkeen hän päätti sytyttää itsensä tuleen. Tässä vaiheessa Smelterin läheisyydessä oleskelu aiheutti jatkuvaa vahinkoa. Ei vieläkään niin iso juttu, kunhan muistaa välillä parantaa. Mutta ennen kuin Smelterin kesto oli edes puolessa, hän survaisi itseään miekalla mahaan. Itsemurha? Ei suinkaan, nyt sen miekka on tulessa! Ja tässä kohtaa ongelmat alkoivat ja loppua ei näy. Kilven takana kykkiminen ei paljoa lämmitä kun nyt miekka tuntuu tekevän myös tulivahinkoa varsin reilulla kädellä, koska torjumisesta huolimatta hahmoani sattuu inhottavasti. Smelter tuntuu myös olevan hiukan vihaisempi niin aikaa parantaa on vähemmän. Muutaman yrityksen jälkeen päätin tutkia hiukan varustustani. Otin käyttöön ison kilven, jossa 100% fyysisen vahingon vähennys ja 75% tulivahingon vähennys torjuessa ja samalla heitin hahmolleni muutenkin tavaraa ylle jossa korkeampi puolustus tulta vastaan. Kävin myös Majulasta ostamassa sormuksen, joka nosti vastustuskyyä tulta vastaan, siltä naikkoselta jonkin muutin aiemmin kivestä taas eläväksi.

Varustus tulta vastaan!

Vaikka uudet varustukset vähentivätkin Smelterin tulimiekan vahinkoa, ei tämä missään nimessä tarkoittanut automaattista voittoa. Vahinkoa tulee silti läpi ja yksikin virhe kostautui äkkiä. Erityisesti ärsytti Smelterin inha "pölypilvi"hyökkäys, jonka teki joskus hyppyhyökkäyksen jälkeen. Ja kun sanon joskus, niin todellakin joskus. Ärsyttävää tässä on se että kyseinen hyppyhyökkäys on täydellinen tilaisuus saada iskuja sisään, mutta on aina pakko perääntyä kilpi suojana, koska pölypilvi tulee kuin tyhjästä ja tappaa melkein kerrasta. Ja arvatkaa monesti unohdin että pölypilvi saattaa tulla? Aivan liian monesti, en malta vastustaa helppojen osumien houkutusta! Kuolin monia, monia kertoja mutta pari kertaa sain Smelterin kestot tiputettua ehkä 30% tienoille. Eli täysin mahdollinen taistelu, vaatii vaan kärsivällisyyttä. Se alkoi olla nälän takia lopussa, joten päätin jättää tältä erää kesken. Ja ei, en aio ohittaa tätä, vaikka olisikin vapaaehtoinen. Tapan siut tässä ja nyt, loput Iron Keepistä saa odottaa!  >:(




Pölypilvi...




Kuolemat yhteensä: 261

Palasin vielä pleikkarin ääreen muutama tunti myöhemmin ennen töitä. Yli 20 kuolemaa myöhemmin Smelter Demon lopulta kaatui! Ehdottomasti vaikein pomo mitä tämä peli on tähän mennessä tarjoillut! Kävin yhdessä vaiheessa niin epätoivoiseksi että turhautuneena selailin inventaariotani. Silmääni osui Twinblade josta vasta tein myrkyllisen. Päätin testata tekeekö myrkky mitään tähän pomoon ja totesin että vaikka per osuma en tehnyt kuin naurettavan vähän vahinkoa, niin ehkä 4-6 iskun jälkeen Smelter sai myrkytyksen ja myrkytys kesti ehkä minuutin, jonka aikana se imaisi 10-12% Smelterin kestoista. Lopullinen strategiani olikin myrkyttää Smelter heti taistelun alussa, sitten vaihto Halberdiin ja Smelterin myrkytys uudelleen silloin kun sytytti miekkansa tuleen (Täysin avoimena useamman sekunnin, mutta ottaa normaaleista hyökkäyksistä vähennetyn määrän vahinkoa) ja sitten loppuun asti Halberdilla. Etenkin tuo jälkimmäinen myrkytys oli todella hyödyllinen, koska se oli käytännössä ilmaista vahinkoa sisään ja johtuen hurjasta tulivahingosta jota Smelter kilvenkin läpi läimi, taistelu pitää saada päätökseen nopeasti. Voitokkaalla kerralla  nimittäin Estus Flaskit kerkesivät loppua ja hiki oli otsalla!

Ja mitä saatiin palkinnoks? 32000 sielua, Smelter Demon sielu, arkku, jossa joku surkea kilpi ja nuotio. Ja kyllä, ovi joka avautui sinne mihin luulinkin eli täysin vapaaehtoinen pomo. Kannattiko? En tiedä, mut kyllä tuntui hyvältä tappaa Smelter Demon!

Kuolemat yhteensä: 286

Maanantai, 8.12.2015

 Voitto Smelter Demonista lämmitti vieläkin mieltä ja lähdin rohkeasti eteenpäin. Pitkästä aikaa vastassani oli taas niitä kilpikonnamiehiä, joita tapasimme pelin alkupuolella! Nämä tuntuvat olevan hiukan vahvempia kuin he, joka onkin ihan järkevää. Kohta olin isohkosa huoneessa, jossa laavan yläpuolella roikkui metallisia tasanteita ketjuista. Heti myös huomasin ison vivun, jonka vetäminen aiheutti yhden edessä olevan laatan laskeutumisen laavaan, tappaen kaksi kilpikonnamiestä ja tilalla lasketui uusi tasanne. Hahaa!



Tasanteilla oli muutamia jousimiehiä, joita koetin tappaa varovasti jousen avulla yksi kerrallaan. Kuolin muutamia kertoja kun peruutin alas laavaan tai en kerennyt väistää nuolia, jotka lensi päin naamaa. Jossain kohtaa sitten huomasin että voin vaan juosta näiden pässien ohi tikkaille... Tikkaiden yläpäässä odotti arkku, joka paljastui Mimic-viholliseksi! Sehän miut heti söi... Toisella yrityksellä töpeksin ja en tappanut Mimiciä tarpeeksi nopeasti, jälleen se mussutti minut suihinsa kuin Matkatavara Kiekkomaailma-kirjoista. Kun kolmannella kerralla sain mokoman nurin, palkkioksi sain sähköisen Winged Spearin. Ehkä voisi olla korvike Heide Knight Spearille?

Täysin viattoman näköinen arkku...

Jatkoin eteenpäin tikkaille ja päädyin tornin huipulle, jossa minua odotti kolme jousimiestä. Rauhallisesti hoidin heidät päiviltä ja löysin valtavan kirveen, Black Knight Greataxen.

Tornissa
Koska en voinu palata samaa reittiä, johtuen pienestä pudotuksesta, tiputtaudin varovasti alaspäin tornin keskellä olevasta aukosta. Parin pienen pudotuksen jälkeen olin uudella alueella, jonne olisin aiemmasta huoneesta päässyt sumuoven läpi. Miksi sumuovi erottamassa näitä kahta huonetta? En tiedä. Taistelin pian ahtaalla käytävällä kahden kilpikonnanmiehen kanssa ja kuolin tähän käytävään pari kertaa kun väistin liian hitaasti. Kun pääsin eteenpäin, löysin itseni huoneesta jossa oli muutama patsas, jotka hönkivät tulta. Ajoittamalla oikein pääsin livahtamaan läheisille tikkaille, joiden yläpäässä löytyi nuotio ja vipu. Hetkeä myöhemmin opin että vipu pysäytti patsaiden tulihengityksen


Palasin alas ja huomasin oven, jota en aiemmin tulen takia nähnyt. Tapoin ovensuussa kilpikonnamiehen ja jatkoin ulos. Eteeni avautui valtava laavajärvi ja pienen matkan päässä sumuovi odotti minua. Pakko olla pomo.

Melkoinen lätäkkö
Rohkeasti menin sumuoven läpi ja välivideo pyörähti käyntiin. Muistatteko kun sanoin että Smelter Demon on Balrogin pikkuserkku? Noh, laavasta nousi joku Balrogin lähempi sukulainen, kantaen nimeä Old Iron King. Ensimmäinen yritys alkoi yllättävän hyvin, Iron King löi nyrkillä maahan todella hitaasti ja sain tehtyä varsin nätin määrän vahinkoa ennen kuin hän nosti kättään ylös. Harmi että en osannut varautunu kunkun tulisiin hengityksiin, vaikkakin ne eivät vaikuta kauhean vaikeilta väistää. Toisella yrityksellä pistin tulikamppeet päälle, koska järkeilin että Smelterin tavoin kunkun iskut olisivat lähinnä tulivaikutteisia. Noh, oli tai ei niin tulihengitys imaisee torjuttuna kaiken staminan ja sattuu silti perkeleesti. Ja nyrkiniskut lyövät julmasti suojauksen läpi. Henkihän siinä meni, mutta silti sain noin 30% energioista pomolta alas. En vielä osaa sanoa onko raskas tuli resistance setti parempi vai miun vakiovarustus, jolloin väistäminen sujuu paremmin. Päätin jättää syvällisemmät yritykset huomiseen, niin on taas kuvaaja mukana toiminnassa! Sen voin luvata että nopeammin tämä kaatuu kuin Smelter Demon!

Old Iron King

Kuolemat yhteensä: 295