Vettä ja tulta

Keskiviikko, 09.11.2016

Lähdin etenemään syvemmälle satamaan, välillä ammuin hahmoni kanuunoilla hiukan edemmäs ja löysin myös taas sellaisen painikkeen, joka piti aktivoida että vedenpinta nousi ja toi mukanaan kelluvat laiturit, joita pitkin pääsin etenemään.

Etenpänä kohtasin uuden vihollisen, Ahrimanin, mutta se oli tornissa parin muun kanssa. En stressannut sen nappaamista koska miun lentävä silmä kehittyy vielä tuollaiseksi myöhemmin. Löysin myös tason 25 murkriftin, sen jätin rauhaan.

Alueella oli myös kelloja, joita soittamalla ei tapahtunut mitään. Kenties näihin liittyy joku juttu? Löysin myös paikan missä tietyt Miraget pystyvät kantamaan Lannin ja Reynnin toiselle puolelle. Onneksi minulla on Mog mukana, toisella puolella tosin oli vaan arkku.

Muutettuani vedenpinnan korkeutta kahdesti, löysin Gimme Golemin, jonka jälkeen pääsin merirosvolaivan luokse. Vieressä oli myös tallennuspiste, joten kehitin hiukan Mirageitani (Ja muutin Vivin uuteen muotoon).

Pian nousinkin laivaan ja siellä kimppuumme kävi hurja joukko merirosvoja! ...jotka paljastuivat Moogleiksi. Awws, söpöjä! Mut kuitenkin, turpaan vaan!

Taistelussa ei ollut mitään erikoista, heitä oli vain paljon jonka takia tornini kaatuivat herkästi massan alla. Voitto tuli silti helposti, yksittäinen Moogle on kuitenkin aika heiveröinen otus.

Mutta ongelmat ei ole ohi, seuraavaksi paikalle ilmestyi kapteeni Faris (FF V:stä tuttu) ja hänen valtava vesihirviönsä, Syldra! Taisteluun!

Tällä kertaa muistin heti hyödyntää Championeita, kutsuin sekä Refian parantamaan minua että Sephirothin vähän rankaisemaan. Harmi vaan että kun Syldra ja Faris saivat vuoronsa, kupsahdin kerrasta ukkoshengityksen tieltä. Hmm, taitaa olla näitä taisteluita jotka on pakko hävitä!

Reynn ja Lann olivat vähän heikossa hapessa, mutta paikalle saapui se huijari herttua, valmiina kostamaan aiemmin kohtaamisen. Hän höpötti kohtaloista ja muista, sitten sitä oltiinkin jo taistelussa

.

Kun taistelua oli kulunut jonkin aikaa, Faris hermostui ja päätti hyökätä myöskin huijarin kimppuun Syldran kanssa. Ja sitten mokoma potkaisikin tyhjää.

Sitten Lann ja Reynn kertoivat kaiken Farikselle, joka sattumoisin tiesi myös ennustuksesta joka koski heitä. Heidän pitäisi kerätä neljä avainta ja sitten löytää Crystal Tower. Yksi Moogleista osasi myös kertoa että ensimmäinen avain on tulen laaksossa. Fariksen mukaan tämä laakso voi vain olla Babilin tulisissa laaksoissa.

Lann ja Reynn pohtivat että he edelleen tarvitsevat venettä. Faris sanoi että hänen paattinsa ei ole sopiva heidän tarpeisiinsa, mutta hän tietää jonkun jolla olisi juuri sopiva. Joten pian paikalle tuli Quistis! Harvoja hyviä hahmoja FF kasissa, jee!

Torstai, 10.11.2016

Quistis johdatti Lannin ja Reynnin melko hienolle alukselle ja kertoi että se hoitaa itse ohjaamisen, onnea matkaan.

Pian jo seilattiin alas jokea, samalla kun Lann ja Reynn pohtivat miksi Faris ja Quistis toivottivat niin kovasti onnea ja muutenkin puhuivat ihan kuin emme ehkä selviäisi hengistä. Mikä siinä Low Seas-paikassa on niin erikoista?

Asia selvisi pian, me mennään kirjaimellisesti alas ja alashan pääsee parhaiten vesiputouksen kautta. Oivoi.

Kun Lann ja Reynn olivat taas tulleet tajuihinsa, he huomasivat pari Miragea kiusaamassa pikkuista kilpikonna Miragea. Kävin kimppuun ja nappasin toisen näistä vesikäärmeistä itselleni.

Laskeutuminen oli pehmeä...

Reynn käänsi pikkuisen kilpparin jaloilleen ja pian vedestä nousi massiivinen kilppari, Adamantoise! Hän kiitti meitä pikkuisen auttamisesta ja kyseli että mitähän me täällä tehdään. Hän lupasi sitten toimia meidän uutena veneenä kun etsimme Babilia. Käy!

Väistelin Adamantoisella uiskentelevia haita (peli varoitti että tuskin pärjään niille vielä) ja pian vedestä loikkasi tuttu hahmo, Rikku! Valitettavasti tämä Rikku on FF X-2:n versio eikä FF X:n. Ei asiasta sen enempää, FF X-2 vaan on aika...erikoinen tapaus.

Rikku kertoi että hänen oma paattinsa upposi ja onnekseen huomasi meidät Adamantoisen selässä. Jälleen Lann ja Reynn kertoivat miksi ovat täällä ja Rikku osasi sitten kertoa missä Babilin alue on.

Saavuin rantaan, jossa Lann ja Reynn hyvästelivät Rikkun sekä Adamantoisen. Ja jo muutama askel myöhemmin olin varsin karussa vuoristossa, aika metsästää Mirageita! Valitettavasti ainakaan vielä tältä ekalta alueelta ei löytynyt kuin yksi uusi.

Seuraavalla alueella möllätti punainen lohikäärme, jonka jätin oman onnensa nojaan. Palataan asiaan myöhemmin. Sen sijaan pieni ukkoslohari kelpaa, olet nyt minun!

Jatkoin punaisten lohareiden väistelyä, kunnes sellainen kävi kimppuuni. Iik! Paljastuikin ettei ne nyt niin pahoja ole, sain jopa yhden napattua itsellenikin.

Hoideltuani kaiki alueen loharit, jäljellä oli enää yksi Gimme Golem ja melko uhkaava Mirage yhdessä umpikujassa. Kai miun pitää yrittää se sitten voittaa?

Menin haastamaan siis Cerberuksen ja olihan se aika hankala tapaus ja koetin sen myös napata, mutta lopulta annoin olla. Voin kuitenkin oman White Nakkin tuollaiseksi kasvattaa jos haluan. Se on vielä kaiken lisäksi XL-Mirage, jonka kutsuminen tarkoittaa että taisteluun jää vain sen lisäksi Lann ja Reynn. En sitten tiedä onko nuo vaivan arvoisia.

Kuitenkin, Cerberuksen takaa sain Gimme Golemille esineen joten palasin Golemin luo ja sen ohi. Hetken päästä löysin tallennuspisteen ja sen takana... massiivinen nukkuva lohikäärme. Joo, eiköhän me lopetella tähän... Ensin tietysti treenaan taas vähän, kuten aina!

Jäätävä luola ja Saronian herttua

Maanantai, 07.11.2016

Etenin syvemmälle Icicle Ridgeen, kunnes kimppuuni juoksi kaksi Miragea. Ne olivat kuten Mörkö, mutta valkoisia eli White Nakkeja. En pystynyt valitettavasti niitä nappaamaan, koska peli sanoi että ei onnistu. No pöh... Taistelun jälkeen Reynn mietti että näistä se majatalon pitäjä meitä varmaan varoitti.

Jatkoin eteenpäin, kunnes kimppuuni kävi lisää valkoisia nakkeja. Taistelun jälkeen huomasin etteivät ne kadonneet kuten normaalisti, vaan juoksivat karkuun. Hyvä minä, melkein kiinnitän huomiota ekalla kerralla!

Jatkoin syvemmälle ja näin kauempana valtavan suden. Tuo on varmaan pienten nakkien johtaja! Eli sitä pitää läimiä turpaan, kunhan päästään sen luo.

Hiukan myöhemmin löysin arkusta Elixirin! Tälläisenhän se Magic Jar halusi, kenties käyn sen tiimiini jossakin välissä. Pian vastaani tuli kaksi vaihtoehtoa mihin edetä. Ensimmäinen johtaa sinne minne peli minua koettaa ohjata ja siellä oli myös tallennuspiste. Toinen taas johti painikkeelle, jolle minun piti pinota taas Mirageita. Onneksi oli tallennuspiste lähellä, tarvitsin nimittäin Murikan takaisin tiimiini!

Kun pino oli tehty, alueen muoto hiukan muuttui (Iso pala jäätä tipahti alas, tehden reitin eteenpäin) ja jatkoin uuteen suuntaan. Kävin kuitenkin tallentamassa ensin, tää voi olla kokonaan vapaaehtoinen paikka ja ei ikinä tiedä mitä sellaisista löytyy.

Ja sehän olikin umpikuja, jossa minua odotti valtava valkoinen lohikäärme jonka ulkonäkö suorastaan huuti että et ole valmis tähän taisteluun. Ja mitä mie tein? Haastoin sen tietenkin!

Mikä voisi mennä pieleen?

Ja enhän mie tietenkään mitään mahtanu, näitä Mist Dragoneita oli kaksi ja ne pyyhki miulla lattiaa ihan miten vaan. Eikä miulla ollu ees tarvittavia iskuja että saisin niitä vangittua, tarvitsisin valo-elementin iskuja. Ja niillä oli joku yli 5000 kestoa ja miun Mörön Dark (Jolla ne ovat heikkoja) teki juuri ja juuri 30 pistettä vahinkoa. Kestin tappion kuin mie, sammutin pelin ja latasin tallennuksen koska en jaksa juosta luolaston alusta takaisin tallennuspisteelle.

Heti tallennuspisteen jälkeen kimppuuni kävi se iso susi, Grandfenrir, ja viisi White Nakkia. Hoitelin pikkuiset nopeasti pois ja luulin jo että taistelu on pian taputeltu. Mutta mokoma kutsui lisää White Nakkeja hiukan myöhemmin ja porukalla he onnistuivat kaatamaan miun torneja, joka aiheutti sitten hiukan ongelmia. Mutta voitin taistelun kuitenkin, joskin Reynn ja muutama Mirage jäi ilman kokemusta. Oon liian laiska käyttämään Phoenix Downeja kupsahtaneide herättämiseen ihan vaan kokemuksen takia.

Palasin tallennuspisteelle ja käytin hetken siihen että nappasin itselleni White Nakin, joka on nyt mahdollista kun niiden iso paha pomo on piesty. Päätin tutkia luolan loppuun ja löysin Murkriftin. Uskaltauduin viereen ja tajusin että näen minkä tason mörkö siellä on. No sehän on vain tason 15, olen itse samaa luokkaa! Joten hyppäsin sisään ja vastassani oli 6 hyytelöä, Mini Flania! Libra kertoi että pitää vaan antaa vähän nyrkistä, niin tälläisen voi napata. Ne eivät tosiaan paljon tehneet vahingoa, mutta niiden Sticky Goo hidasti tyyppejäni (Eli sain vuoroja hitaammin) ja lopulta ne vaan joukolla jyräsivät ylitseni. Mutta opin myös että ne ovat heikkoja tulella ja toisella yrityksellä kärvensin niistä suurimman osan ja nappasin yhden mukaani ennen kuin poltin loputkin. Hahaa, minuahan eivät Murkriftit enää pelota!

Olin viimein valmis poistumaan Icicle Ridgestä ja pian saavuinkin Saronian satamaan. Refia kiitti avusta ja poistui samalla kun Tama ja Reynn huomasivat että koko kaupunkia ympäröi vahvan Miragen Treshold. Noh, ei murehdita sitä nyt, kysellään vähän paikallisilta mikäs täällä on meininki

Pian selvisi että kun Saronia liittyi Bahamutin liittoumaan, kansalaisten piti ruveta huolehtimaan Civic arvostaan. Jos olit hyvä ja tuottelias kansalainen, pääsit asumaan paremmalle alueelle, mutta jos olet vähän turhake, joudut asumaan slummeihin. Mukavaa. Reynn, Lann ja Tama pohtivat että varmaan nyt kannattaa käydä jututtaa Saronian herttuaa ja kysellä vähän League of S:stä.

Pian löysimme Refian väittelemästä parin vartijan kaa. Herttua on Refian setä, mutta vartijat eivät päästä häntä tapaamaan setäänsä. Reynn nappasi esiin Sarahin allekirjoittaman paperin, jonka mukaan me olemme Cornelian lähettiläitä. Vartijat neuvottelivat hetken ja totesivat että parempi kysyä itse herttualta, ei kannata ottaa riskiä että tulee ikäviä seuraamuksia lähettilään kaltoin kohtelusta.

Vartija tuli pian takaisin ja sanoi että herttua ottaa vastaan. Eivät kuitenkaan meinanneet päästä Refiaa läpi, mut Reynn ja Lann vetosivat hänen kuuluvan heidän seurueeseensa.

Herttua pian kyselikin että mikäs on tilanne Corneliassa, mutta Refia keskeytti ja väitti että tämä mies ei ole oikea herttua. Huijari nauroi ja totesi että hän oli oikeassa, Refian sisässä on Champion. Refia vaati saada tietää missä hänen setänsä Takka (hassu nimi, hihi!) on. Huijari sanoi että kyllä oikea herttua hänen edessään seisoo, lienee jonkinlainen kehonvaltaaja. Hän otti oikean muotonsa (Ihan vaan tuollainen Bahamutin solttu) ja kävi kimppuun!

Huijari herttua

Taistelu oli vähän inha, huijarilla oli isku joka teki hurjaa vahinkoa torneihin (Tower Breaker taisi olla nimi) ja melkein poikkeuksetta kaatoi tornin, siksi piti vähän miettiä uskaltaako torneja pitää ollenkaan kasassa.

Taistelun jälkeen huijari nousi uudelleen pystyyn, vaatien lisää. Mutta sitten jokin iski häntä takaa, heppu kultaisessa maskissa. Hän oli selvästi HIUKAN pettynyt huijariin ja aikoi ilmeisesti itse murskata meidät, mutta joku kävikin hänen kimppuunsa.

Syylliseksi selvisi...kissa? Kissa käski seuraamaan ja seurueemme loikkasi ikkunasta karkuun. Kulta maski vaan nauroi mielipuolisesti.

Ulkona paljastui että kissa olikin se majatalon pitäjä, Sherlotta. Hän antoi meille jonkinlaiset maagiset linssit, joiden läpi näkyi että Saroniasta nousi taivaaseen valtava ketju. Joku oli jättänyyt nämä linssit Sherlotalle ja ilmeisesti kaikissa Bahamutin alaisuudessa olevissa paikoissa on samanlaiset ketjut. Sherlotta myös kertoi että hän voi välittää meiltä viestin League of S:lle, hänelle on sinne yhteyksiä. Joten Lann ja Reynn päättivät että he voisivat taas hetkeksi keskittyä Mirageiden keräämiseen. Refia kehotti menemään satamaan ja etsimään veneen, ei ole paljoa muita vaihtoehtoja edetä. Refia itse päätti lähteä takaisin Sherlotan majataloon.

Lann ja Reynn päättivät kysellä hiukan paikallisilta olisiko kenelläkään meille paattia, mutta itse kyl halusin käydä ostamassa Refian Champion Medalin (Koska peli kertoi että se on nyt saatavilla). Kun kutsun Refian taisteluun, hän parantaa kaikkia hahmojani ja poistaa myrkytykset ja muut. Näppärää, vielä kun muistais käyttää Championeita! Olis kelvannut esim sitä isoa sutta vastaan...

Kun palasin jututtamaan ihmisiä, selvisi että kovinkaan innokkaita ihmiset eivät olleet paattien lainaamiseen. Mutta joka mainitsi että satamassa on nyt merirosvovene! Lann aatteli että voisimme pieksää merirosvot ja ottaa veneen omaan käyttöömme. Tai vaihtoehtoisesti vaan hiivimme sisään ja otamme paikat haltuun. Reynn oli vähän epäilevä, mutta totesi että vielä pahemmassa jamassa olemme jos se kulta maski löytää meidät kaduilta. Satamaan siis!

Paljastui että satamassa pyörii Mirageita eli rupesin heti selvittämään mitä uusia tuttavuuksia täältä voisin saada. Nappasin pari uutta, treenasin hetken ja päätin lopetella tällä erää. Ensi kerralla sitten etsitään se merirosvopaatti!

Yksisiipinen Chibi

Tiistai, 01.11.2016

Hyppäsin junaan ja suuntasin kohti Saroniaa. Päädyimmekin pian Pyreglow Forestiin, jossa luonnollisesti aloin innoissani etsiä uusia Mirageita.

Löysin nopeasti kaksi uutta, mutta niiden nappaaminen vaati jo vähän kikkailua. Reaver Mu vaatii että sitä isketään tuli-iskulla ja vain Mörkö tällä hetkellä osaa niitä. Mokoma myös pisti tyyppejäni sekaisin erikoisiskullaan ja se lukitsi erikoiskäskyt. Kyllä ketutti kun oli valmiina napattavaksi mutta en voinut antaa käskyä sen nappaamiseen... Cockatrice taas oli tornissa ja tornin kaataminen nykyisillä iskuillani on vähän haastavaa.

Kun käväisin Nine Wood Hillsillä, löysin uuden huoneen. Siellä oli tyttö, joka väitti että on unohtanut nimensä. Hän höpötti kummallisia, mutta hänen merkityksensä on että voin vaihtaa Arma Gemejä (Joita olen saanut jostain muutaman) Champion Medaleihin ja tehdäkseni jotain erikoistehtäviä. tehtävät jätin vielä omaan arvoonsa, mutta sen sijaan ostin ekan Champion Medalin eli Warrior of Lightin. Nyt voin kutsua Warriorin taisteluun, olettaen että minulla on tarpeeksi Champion mittaria joka täyttyy sitä mukaan kun kaadan vihollisia ja otan osumaa. Warrior of Light tekee vahinkoa kaikkiin vihollisiin, ohittaa puolustuksen ja nostaa kaikkien omien heppujeni puolustusta. Ja koska tilasin tämän pelin ennakkoon, sain bonuksena Sephirothin Champion Medalin! (Final Fantasy seiskan pahis) Hänen iskunsa on kuin Warriorin, mutta nostaa puolustuksen sijaan omieni hyökkäystä. Muita medaleita aukeaa ostettavaksi sitä mukaan kun pelaan peliä eteenpäin ja kerrallaan minulla voi olla käytössä 3 eri Championia

Turhauttavan pitkään siihen meni, mutta lopulta sain Reaver Mun! Cockatrice saa odottaa, kenties niitä löytyy yksittäisenä myöhemmin tai opin iskuja jotka kaatavat torneja paremmin.

Jatkoin eteenpäin ja löysin köynnöksiä, jotka tukkivat reitin arkulle. Tama kertoi että tietyt Miraget oppivat Sizzle-kyvyn, joka voi niitä polttaa. Mörkö sellaisen osasi ja poltti köynnökset näppärästi alas. Arkusta löytyi Thunder seed eli voin opettaa Thunderin jollekkin mörrilleni joskus. Pian kimppuuni kävi Babyhemoth! Sen nappasin nopeasti mukaani, tiedän kyllä mikä monsteri tästä vielä tulee!

Etenin kohti murkriftiä (Jossa väijyy taas joku iso paha otus), mutta kiersin sen kaukaa. Sen sijaan löysin taistelun josta sain kaksi uutta Mirage: Duolizard ja tuttuakin tutumpi Moogle! Alan ahdistua, liikaa otuksia joita haluaisin käyttää tiimissäni...

Seuraavalla alueella oli viimein Cockatriceja, jotka eivät olleet tornissa! Tiesin ettet voi vältellä minua ikuisesti, muahahahahaa!!

Viimein lähestyi tallennuspiste ja löysin myös yhden uuden Miragen, mutta en voinut sitä napata koska se vaatii Oblivion-efektiä. Se on se mitä Reaver Mu aiheutti, pitääpä sitäkin käyttää piakkoin... Löysin myös reitin, joka johti yksinkertaiseen sokkeloon (Monta vaihtoehtoa, mene aina siitä jonka luona leijui outoa valoa) ja löysin Magic Jar Miragen. Tämä mokoma vaatii Elixiriä (Joka on aika kallisarvoinen parannusesine) ja eihän miulla sellaista ole. Turpaan vaan!

Magic Jarilla on kuitenkin sairaasti kestoa ja siksi päädyin kutsumaan Sephirothin paikalle ja sehän läimäytti melko lujaa, kutsui nimittäin valtavan meteoriitin vihollisen niskaan. Voi tuota Sepiä, aina meteoriitteja kutsumassa.

Estuans interius

Ira vehementi

Veni, veni, venias,

Ne me mori facias

Palasin aiemmalle alueella ja menin tallennuspisteelle. Päätin että tässä on hyvä paikka treenata, plus haluan sen Miragen jota varten pitää treenata Reaver Muta vähän.

Treenatessani yllätyin kun kohtasin uuden Miragen, Right Clawn, jonka muodosti Cockatricen ja Mun kanssa tornin! Sain kuitenkin tornin kaadettua ja nappasin sen omakseni!

Sain myös sen Miragen, joka vaati Oblivionia. Tervetuloa tiimiin, Heppu Deathskull!

Sain myös ensimmäisen kehityksen ja muutin Retun Myhtril Giantiksi.

Lopuksi uusi ystäväni Koura oppi kyvyn nimeltä Joyride, jonka ansiosta voin ratsastaa sillä kun tutkin paikkoja. Wiiiiiii!

Torstai, 03.11.2016

Saavuin järvelle, jossa oli jälleen tuttu hahmo: FF X:n Yuna! Lann ja Reynn katsoivat lumoutuneena Yunan tanssia (Jolla Yuna lähetti kuolleiden henget lepoon, ainakin se tarkoitus tanssilla oli FF X:ssä).

Yuna huomasi heti että Lann ja Reynn eivät ole tästä maailmasta. Hän luuli että Lann ja Reynn ovat pahiksia ja kutsui paikalle Aonin, Valeforin. Taisteluun! Enpä kyl osannu odottaa että Yunaa vastaan pitäisi tapella, sehän on hyvis!

Taistelu alkoi aika helppona, keskityin Yunaan koska tiesin että hän on fyysisesti heikompi ja parantaja, sellaiset pitää kaataa aina nopsaan! Hetken päästä Yuna loikkasikin Valeforin niskaan. Epäreilua, pinoaminen on miun juttu! Harmi vaan (Yunan kannalta) että miulla on nyt parikin iskua jotka on ihan hyviä tornien kaatamiseen. Kun olin kaatanut tornin kahdesti, Yuna oli heikossa kunnossa ja viimeistelin hänet. Valefor ei yksin juurikaan ollut uhka.

Taistelun jälkeen Yuna oli ihmeissään siitä miten hyvin Lann ja Reynn käsitteli Mirageita ja vertasi heitä johonkin Lusse Farnaan (Ompas pöljä nimi). Mutta nimi herätti Lannissa ja Reynnissä muistoja, Lusse oli heidän äitinsä.

Yuna johdatti Lannin ja Reynn isolle kivelle, johon oli kaiverrettu heidän äitinsä kuva. Yuna kertoi että saapui sata vuotta aiemmin toisesta maailmasta ja pelasti koko Grymoiren. Lann ja Reynn olivat tästä hämillään ja Yuna taas oli hämillään kun he väittivät Lussea äidikseen, joten Lann ja Reynn kertoivat miksi ovat täällä.

Reynn kysyi voisiko Yuna kertoa enemmän Lussesta, mutta Yuna pahoitteli ettei tiedä kuin yleiset tarinat, joita Grymoiressa on kerrottu jo kauan. Reynn sanoi että sekin on tyhjää parempi. Yuna kertoi että noin 100 vuotta sitten Demon Dyad uhkasi koko Grymoirea. Lusse esti tämän luomalla Ultimate Gaten, josta hän kustui kolmen taivaallista sanansaattajaa ja näin hänestä tuli Champion.

Mutta kaikki ei mennytkään ihan nappiin, kaikki kolme sanansaattajaa jäivät Grymoireen ja yksi heistä on... Brandelis, Bahamutin kuningas! Eli kun sanansaattajat olivat pelastaneet Grymoiren, he hitaasti mutta varmasti kasvattivat omaa armeijaansa ja ottivat Grymoiren omaan haltuunsa. Reynn rupesi miettimään että voisiko Brandelisin ja muiden Mirage armeija olla sama jota Lann ja Reynn hallitsivat aiemmin? Siitähän on jo 100 vuotta, mutta he ovat olleet Nine Wood Hillsissä, missä aikaa ei ole. Tama vahvisti että on oikeastaan mahdotonta sanoa kuinka kauan ne ovat oikeasti siellä olleet.

Reynn kysyi Yunalta että mitäs heidän äidilleen kävi. Yuna kertoi että kukaan ei tiedä, jotkut väittävät että sanansaattajien kutsuminen vaati hänen henkensä. Jotkut taas sanovat että hän on sanansaattajien vankina. Lann halusi tietää missäs sanansaattajie linna on, mutta Yuna ei sitä tiennyt. Kukaan ei itseasiassa tiedä, ei edes Bahamutin sotilaat. Lann rupesi kiihtymään, miten muka kokonainen linna voi olla piilossa (Samalla tavalla kuin Tylypahka, senkin jästi!), mutta Reynn käski rauhoittua koska he eivät edes voi olla varmoja kuinka paljon tästä legendasta on totta ja onko legenda Lusse edes sama ihminen kuin heidän äitinsä. Lann kuitenkin sanoi että aika iso yhteensattuma, mutta Reynn mietti itsekseen että entä jos nämä asiat mitä he ovat nyt muistaneet ovatkin vain valetta? Mistä he voivat tietää ovatko muistot aitoja vai ei. Reynn ei kuitenkaan kertonut epäilyksiään ääneen. Ihan hyvä ratkaisu, Lann on vähän dorka eikä varmaan kestäisi sellaista.

Yuna kehotti jatkamaan Saroniaan, koska se on juuri liittynyt Bahamutin liittoumaan. Mutta sehän piti pistää vastaan, siksi me ollaan sinne menossa! Lann ja Reynn totesivat että Sarah ei kai tästä vielä tiennyt, samahan se on mennä sinne kun jo näin lähellä ollaan.

Kun olin poistunut alueelta, Yuna höpötti itsekseen jotain Ragnarokista ja uusista Championeista. Sitten hänen kimppuunsa kävi Plumed Knight, se sama heppu joka kutsui Goblinit Corneliassa. Onneksi se Yuna olikin vain illuusio, joskin Plumed Knightia tämä ei paljoa haitannut.

Jatkoin ulos metsästä, samalla poimien Teleport Stonen, jonka avulla voin milloin vain poistua luolaston alkuun. Näppärää, jos ei jaksa pakittaa ja pitäs päästä käymään vaikka Nine Wood Hillsillä!

Seuraava alue levittäytyi jäisenä edessäni. Lähistöllä oli majatalo, jossa Lann ja Reynn päättivät käydä hiukan lämmittelemässä. Sisällä meidät toivotti tervetulleeksi Sherlotta.

Kun Sherlotta kuuli että olemme menossa Saroniaan, hän kehotti miettimään uudelleen. Jääkentillä on kuulema paljon Mirageita. Lann ja Reynn vakuuttivat että ei hätää, mehän ollaan Mirage Keepereitä. Vieressä ollut asiakas, joka paljastui FF III:n Refiaksi, kysyi että voisimmeko auttaa häntä, hän on ollut jo kauan täällä jumissa koska ei yksin pärjää Mirageille. Kyllähän se meille käy! Kiitoksena Sherlotta antoi meille Warlock's Warmersin. Se pitää meidät lämpimänä, niin ei pakkanen pääse puremaan.

Saavuin Icicle Ridgelle, jossa kävin tietysti metsästämään heti uusia Mirageita.