Eilinen on nyt

Torstai, 18.08.2016

Kuten viimeksi oli puhetta, ensimmäinen tavoitteemme on saada Harold pois näyttelystä. Tutkailin hahmojen esineitä vinkkien toivossa ja silmääni osui teko-oksennus. Kenties siitä on jotain apua? Kokeilemisen arvoinen temppu, joten lähetin sen Lavernelle.

Tipautin oksennuksen Haroldin eteen ja vaikka Harold yritti selittää tohtori lonkerolle ettei hän sitä tehnyt, tohtori totesi että olet ulkona kisasta. Hahaa!

Seuraavaksi luonnollisesti pyysin tuomareita arvostelemaan kilpailijat uudelleen ja kyllä, meidän oma pieni muumio voitti! Palkinnoksi saimme pokaalin ja lahjakortin Club Tentacleen kahdelle! Koska lahjakortti on vain lonkeroille, kokeilin tarjota sitä lonkeroille. Laverne ei halunnut tarjota sitä viiksekkäälle lonkerolle, mutta kennelin vartija otti sen oikein mielellään. Hän lähtikin välittömästi kertomaan vaimolleen.

Kytkin sähkön päältä ja Laverne ilmoitti Edisoneille että olette vapaita. He eivät pahemmin ilahtuneet, viiksekäs lonkero olisi kuitenkin heidän perässään välittömästi ja metsissä on vaarallisia eläimiä, kuten leijonia ja HAISUNÄÄTIÄ. Etenkin haisunäätiä Zed Edison tuntuu vihaavan. Ei tarvinnut kauaa pohtia mitä pitäisi tehdä, meillä on nimittäin mukana musta kissa jolla on selässä valkoinen viiva kuten haisunäädällä. Heitin kisun huoneen nurkkaan ja kohta Edisonit saivatkin kunnon sätkyn ja lähtivät kuin pallosalamat. Viiksekäs lonkero lähti välittömästi heidän peräänsä ja nyt tie on auki kellariin.

...onko tuo...

HAISUNÄÄTÄ!

Matkalla kellariin peli väläytti minulle kuinka violetti lonkero juoni jotain ihmisten tuhoksi ja suunnitelma alkaa kuulemma 200 menneisyydessä. Eli siis nykypäivässä, oivoi.

Kellarissa laitoin aikakoneen virtajohdon generaattoriin, joka toimii hamsterin juoksupyörän avulla. Laitoin hamsterin pyörään, mutta raukka on niin kylmissään ettei pysty juoksemaan. Millähän ihmeellä me hamsteri saadaan lämpimäksi?

Aloitin jälleen päättömän tutkimisen, kunnes päädyin kokeilemaan voinko Bernardilla murtautua karkkiautomaattiin käyttämällä sorkkarautaa. Ja kyllähän se toimi, laite sylki melkoisen pinon kolikoita! Poimin ne kaikki taskuuni ja järkeilin että ainakin osan voisi käyttää kuivaajaan, sehän vaati kolikoita ja meillä on märkä paita.

Paljon oli kolikoita

Bernard tunki jokaisen kolikon koneeseen ja paita rupesi kuivumaan. Bernard kommentoi että se tulee olemaan päällä aika kauan, mietin että onkohan tämä sama pesukone tulevaisuudessa?

Vaihdoin takaisin Laverneen ja suuntasin pesutupaan. Ja siellähän se kuivaaja pyöri, pysähtyi sopivasti kuin meitä odottaen. Paita oli tosin kutistunut 200 vuoden aikana melkoisesti. Nythän se olisi tarpeeksi pieni vaikka hiirelle! Tai hamsterille...

Pikkuruinen paita

Menin laittamaan paidan hamsterille, mutta samassa kun hamsteri aloitti juoksun, seinästä tuli nyrkki joka löi Lavernen pää edellä aikakoneen romuun. Hamsteri säikähti ja juoksi läheisiin hiirenkoloon.

Nousin ylös ja poimin pölykapselin, joka oli irronnut kun törmäsin autoon. Onneksi hiirenkolon vieressä oli pölynimuri (Kiitos sekaantumisemme perustuslakiin), jolla sain imuroitua hamsterin takaisin. Laitoin hamsterin uudelleen generaattotiin ja voila, Lavernen aikakoneessa on nyt virtaa!

Generaattorissa on nyt virtaa!

Seuraavaksi halusin selvittää mistä ihmeestä saan kultaa Red Edisonille. Aikani asiaa tutkin ja pohdin, kunnes sorruin ja tein pikaisen googletuksen. Ja kylläpäs tunsin oloni hölmöksi, koko ajan on menneisyydessä ollut kultainen sulkakynä pöydällä. Jefferson tosin vahtii sitä kuin haukka.

Selvitin asiaa hiukan lisää ja kävi ilmi että minun piti mennä katolle ja tukkia savupiippu viltillä. Sitten Jefferson ja kumppanit säikähtivät savua ja loikkasivat ikkunasta. Palasin saliin hakemaan kynän ja pian Washington ja kumppanit tulivat takaisin ja tiedustelivät että minäkö olin tukkinut savupiipun viltillä. Hoagie tyynesti totesi että Hancockilla se viltti aiemmin oli.

Suuntasin Red Edisonin huoneeseen ja annoin kultaisen sulkakynän hänelle. Red aloitti välittömästi valmistamaan akkua. Kun se oli valmis, hän laittoi sen hyllylle josta nappasin sen välittömästi taskuuni.

Suuntasin aikakoneelle ja koetin kytkeä akkun virtajohtoon, mutta eihän siinä ole vielä latausta. Kenties Franklin osaa meitä auttaa, hänhän hääräsi sähkön kanssa. Kokeilin antaa hänelle eri esineitä ja hän ottikin mielellääm vastaan labratakin, jonka sain Redin kellarista aiemmin. Franklin teki siitä leijan ja pian olimme ulkona testaamassa sitä. Ujutin akun leijan taskuun ja taivaalla salama iskikin leijaan. Franklin ilmoitti lähtevänsä välittömästi tekemään jatkotutkimuksia ja minä poimin akun, joka oli pudonnut maahan. Kävin laittamassa akun aikakoneen johdon päähän ja nyt on toinenkin aikakone (Tai oikeastaan kapseli) valmiina! Enää tarvitsemme sen timantin...

Valmiina leikkimään leijalla

Suuntasin Bernardilla ullakolle, jossa kaksi veroviraston heppua tutki tohtorin tietoja. Tohtori itse on lukkojen takana viereisessä huoneessa. Minun ei kuulema pitäisi suunnitella mitään pakosuunnitelmaa hänelle.

Veroviraston miehet

Menin aulaan ja kipusin takan kautta katolle ja sieltä huoneeseen jossa tohtori oli sidottuna. Avasin köyden, mutta tohtorin ympärillä oli silti paksu kerros punaista teippiä. Aikani mietin voinko tehdä jotain, mutta sitten suuntasin takaisin katolle. Huomasin väkipyörän, johon pystyin käyttämään köyden, jolla tohtori oli aiemmin sidottu. Pitääpä suunnata pihalle, kenties siellä on jotain minkä voimme nostaa avuksi tai jotain.

Tohtori Fred sidottuna

Pihalle köyden vieressä olikin vanha ystävämme muumio, joten sidoin köyden hänen ympärilleen. Palasin ylös ja vadin muumion ylös, joka singahti samaan huoneeseen kuin tohtori. Menin itse perässä ja yritin vaihtaa muumion ja tohtorin paikkaa. Siitä lähti sen verran paljon melua että toinen tarkastajista tuli huoneeseen ja tönäisi muumion pois sängyltä.

Tutkailin tilannetta hetken kunnes huomasin että minullahan on punaista maalia! Maalasin muumion punaiseksi ja sitten vaihdoin muumion sängylle. Tarkastaja kurkisti luukusta, mutta ei tullut sisälle koska sängyllä oli punainen sidottu hahmo, kuten pitääkin. Sidoin köyden tohtoriin ja vedin hänet ulos. Bernard kantoi tohtorin piiloon kellariin.

Tohtori on vieläkin tajuton, mutta pikainen tutkimus muistutti minulle että kofeiiniton kahvi oli syy miksi hän nukahti. Joten tökkäsin suppilon hänen suuhunsa ja kaadoin tavallista kahvia kurkusta alas.

Kahvin vaikutus

Kun tohtori oli jalkeilla, annoin sopimuksen hänelle. Hän ei kuulemma allekirjoita mitään mitä ei ole lukenut ja ei ole aikaa lukea, koska pitää pelastaa maailma. Jututin häntä aikani, kunnes lopulta onnistuin huijaamaan hänet allekirjoittamaan (Sanoin että tarvitsen lääkärin allekirjoituksen jotta violetti lonkero voidaan todeta hulluksi). Lähetin sopimuksen Hoagielle ja koetin laittaa sopimuksen postilaatikkoon. Mutta tarvitaan ensin postimerkki. Mut eikös Weird Ed kerännyt niitä?

Vaihdoin takaisin Bernardiin ja suuntasin Edin huoneeseen. Juttelu ei tuonut tuloksia, joten kokeilin taas kaikki kaikkeen strategiaa (Helpompaa kun käyttämättömiä esineitä alkaa olla vähän) ja näkymätön muste osoittautui oikeaksi valinnaksi. Kun Bernard ruiskutti mustetta (Joka on siis aluksi näkyvää) postimerkkikokoelman päälle, Ed sai totaalisen raivokohtauksen. Pakenin huoneesta ja Ed heitti vielä kokoelman päin naamaani. Noh, sainpahan koko kokoelman ja myös yksittäisen postimerkin, jonka laitoin sopimuksen kirjekuoreen.

Ed raivona

Lähetin sopimuksen takaisin Hoagielle ja nyt sain sen postitettua. Välittömästi nykyhetkessä tohtori sai puhelun että vanhojen papereiden joukosta löytyi tälläinen sopimus ja tohtorin tilille on laitettu takautuneita korvauksia kahden miljoonan edestä. Tohtori innostui ja rupesi heti soittamaan matkatoimistoon.

Suuntasin itsekkin tohtorin toimistoon (Joka oli jo kadonnut) ja soitin ostoskanavalle. Nyt sain ostettua timantin ja Bernard toimitti sen välittömästi tohtorille.

Tohtori laittoi aikakoneen käyntiin ja palautti Lavernen ja Hoagien nykyhetkeen. Tohtori sanoi että heidät pitää lähettää välittömästi eiliseen ja estää lonkeron mutaatio. Mutta violetti lonkero syöksyi paikalle ja suuntasi eiliseen itse! Myös vihreä lonkero saapui ja suuntasi estämään violetin toisella aikakoneella. Bernard, Hoagie ja Laverne ahtautuivat viimeiseen koneeseen ja suuntasivat perään tohtorin huutaessa varoituksia.

Pysäyttäkää lonkero!

Kun sankarimme saapuivat eiliseen, he olivat yhdistyneet yhdeksi olennoksi! Olisi kannattanut kuunnella tohtoria...

Hui kauhistus!

Eilisessä oli kokonainen armeija violetteja lonkeroita, joita lonkero oli aikakoneella hakenut eri puolilta aikaa. Osa lonkeroista meni vartioimaan teollisuusjätelaitetta kellariin.

Paikalle tuli myös tulevaisuuden vanha lonkero, joka käytti kutistusasettaan trioomme. Aseen vaikutus meni kyllä ohi, mutta kannattaa silti paeta!

Kun sain ohjat, menin käytävään jossa lonkero kutisti sankarimme jälleen. Onneksi aseella kestää ladata, joten kerkesin livahtaa huoneeseen jossa oli hiirenkolo. Kolo johti lonkeroiden huoneeseen, jossa vaikutus lakkasi. Poimin keilapallon ja päätin suunnata kellariin, meidän täytyy saada teollisuusjätteen tuottaminen pysäytettyä.

Kellarissa odotti 10 lonkeroa, jotka seisoivat kuin keilat. Ja meillä on keilapallo. Ei liene vaikea arvata mitä pitää tehdä?

Kaato!

Kun lonkerot oli kumottu, trio meni sulkemaan laitteen. Mutta tulevaisuuden lonkero kutisti heidät ja laittoi laitteen taas päälle. Kun sain ohjat, rupesin jututtamaan lonkeroa ja huomautin ettei hän oikeastaan vihaa kaikkia ihmisiä, vain tohtoria joka heidät loi palvelijoikseen.

Ylipuhuin lonkeron kutistamaan tohtorin, mutta koska tohtorilla on se sellainen heijastusjuttu otsallaan, säde kimposi ja kutisti lonkeron! Trio astui lonkeron päälle, laittoi kirjekuoreen ja lähetti Siperiaan. Ylimääräiset lonkerot katosivat, aikajana on jälleen kunnossa!

Litistettyä lonkeroa

Lopuksi sankarimme rukoilivat tohtoria auttamaan heidät omiin kehoihinsa. Tohtori tutkaili trioa röntgenlaitteella ja selvisi etteivät he olleet yksi iso olento vaan yksinkertaisesti olivat saman paidan sisässä! Voi noita höpsöjä...

Ja niin loppui Day of the Tentacle Remastered! On helppo nähdä miksi tällä pelillä on legendaarisen seikkailupelin maine. Tarina ja hahmot ovat varsin hupaisia ja pulmat nokkelia. Luonnollisesti osa vaatii aikamoista "yritys ja erehdys" mentaliteettiä jos aikoo ilman mitään apuja päästä läpi, mutta se kuuluu asiaan. Itse koen että jos ei keksi ratkaisua ja rupeaa kokeilemaan kaikkea kaikkeen, niin samahan se on sitten katsoa ratkaisu netistä koska et kuitenkaan enää koeta ratkaista pulmaa järjellä. Mutta kuten sanoin, varsin mainio ja hauska peli! En vielä ole varma minkä pelin aloitan seuraavaksi (tai milloin), mutta eiköhän se selviä ainakin minulle itselleni pian. Kiitos jälleen ja ensi kertaan!

Kikkailua ajassa ja paikassa. Enimmäkseen ajassa

Sunnuntai, 14.08.2016

Kuten viimeksi sanoin, nyt on aika tutkia tulevaisuutta. Jututin ensin Edisoneita (Zed, Zedna ja Ved), jotka kertoivat että Fred Edison oli häpeäksi koko Edisonin suvulle. Ja oikeastaan koko ihmislajille. He myös kertoivat että lonkerot pitävät kisoja ihmisillä (Kuin koiranäyttelyitä).

Seuraavaksi jututin vartijaa (Ja huomasin että välissämme oli sähköinen este) joka vei Lavernen ulos tarpeille (koska ei ihmisille ole vessoja). Pääsin käymään aikakoneen luona, mutta en vielä tiennyt mitä tarvitsen joten vartija vei minut takaisin selliin. Puhuin vartijalle uusiksi ja tein vanhimman tempun ikinä ja vetosin sairastumiseen. Joten lonkero vei Lavernen lääkärille!

Lääkäri totesi että Laverne on ihan kunnossa ja käski odottaa että vartija tulee hakemaan. Luonnollisesti nappasin seinältä julisteen lonkeron ruumiinrakenteesta ja lähdin harhailemaan. Viiksekäs lonkero (Vierellään muutama ihminen jotka odottavat näyttelyn alkua) huomasi Lavernen ja pian olin taas sellissä. Laverne mainitsi että olisipa valeasu. Koska olen nerokas, sain idean!

Tohtori Lonkero

Puhuin vartijalle ja pääsin takaisin ulos. Lähetin aikakonee kautta julisteen Hoagielle ja Hoagiella laitoin julisteen lippua ompelevan mummelin pöydälle. Ja tadaa, Amerikan lippu muuttui lonkeron muotoiseksi! Pienen koihelluksen jälkeen päädyin katolle Lavernella (Kipuamalla takkaa pitkin, keksin tämän vahingossa) mutta lippu oli liian korkealla. Tangon juuressa oli kyllä mekanismi ja eikös me poimittu Bernardilla siihen vipu? Aika vaihtaa Bernardiin, joskin ensin jututin sinistä lonkeroa joka lähinnä puhui siitä miten Laverne on rumin ihminen ikinä. Hän myös kertoi että ihmisten omistajat voivat ilmoittaa ihmisiä näyttelyihin.

Lonkerolippu

Lähetin vivun Lavernelle ja päädyin takaisin katolle. Käytin vipua ja pian lippu oli minun! Vedin sen päälleni ja tadaa! Laverne Lonkero!

Laverne Lonkero

Hyppäsin savupiippuun ja video näytti miten "hiukan" vanhentunut violetti lonkero suunnitteli jotain luutnanttinsa kanssa.

Kun sain ohjat taas käsiini, jututin uudelleen sinistä lonkeroa. Ilmoitin ihmiseni näyttelyyn ja sain nimilaatan.  Näyttelyssä arvioidaan paras hymy, parhaat hiukset ja paras nauru. Nyt vain tarvitaan lemmikiksi joku ihminen...

Seuraavaksi tutkin yläkertaa ja löysin vähän vaikka mitä. Eräässä huoneessa oli aikakapseli, jota Jefferson ja kumppanit täyttivät menneisyydessä.

Aikakapseli jalustalla

Toiessa huoneessa oli muumio ja sieltä nappasin mukaani jatkojohon sekä rullaluistimet. Löysin myös violetin lonkeron huoneen ja hän kertoi valmistavansa kutistussädettä jolla voisi hankkiutua eroon kaikista ihmisistä. Matkalla alas huomasin pakastimen, johon työnsin hamsterin Bernardilla. Poimin jäätyneen hamsterin sieltä ja sulatin sen mikrolla keittiössä. Näppärä tapa kiertää aikakoneen rajoitus koskien vain elottomia esineitä! En vain tiedä mihin mie hamsteria tarviin...

Pihalla huomasin että aidan alta kurkki musta kissa, joka vetäytyi karkuun jos menin lähelle. Vaihdoin Hoagieen ja lähetin kissan lelun Lavernelle. Laverne roikotti lelua kissan edessä, mutta eipä se mitään tehnyt. Palasin sisälle jututtamaan viiksekästä lonkeroa, joka vartioi kelloa. Hän poistuu paikaltaan vain jos ihmisiä koettaa karata...

Seikkailin hetken ja käytin pihalla jatkojohtoa aikakoneen töpseliin ja työnsin sitten jatkojohdon pään kellarin ikkunasta sisään. Todennäköisesti saamme kellarista virtaa kunhan joskus pääsemme sinne. Seuraavaksi kokeilin perinteistä "Koeta kaikkea kaiken kanssa" ja lopulta keksin antaa viinipullon Jeffersonille, joka lupasi haudata sen aikakapseliin. Sitten lähetin purkinavaajan Lavernelle, jonka avulla avasin aikakapselin. Ja mitä tapahtuu viinille 400 vuoden aikana? Siitä tulee etikkaa! Sitten lähetin etikan Hoagielle, enää tarvitaan kultaa että Red voi valmistaa superakun.

Kesti hetki keksiä kuinka saan kultahampaat hevoselta, lähettelin eri esineitä Hoagielle ja tutkin niitä inspiraation toivossa. Lopulta tutkin Bernardin oppikirjaa ja Hoagie kommentoi että toimii varmasti paremmin kuin uniläkke. Hmmm.... Menin hevosen luo ja kyllä, Hoagie rupesi lukemaan kirjaa hevoselle joka nukahti hetkessä! Ennen nukadusta hän kuitenkin otti kultaiset hampaat suustaan ja laittoi ne vesilasiin.

Intoni laski hiukan kun annoin tarvikkeita Redille. Etikka ja öljy kelpasi, mutta kulta ei kelvannut hampaissa. Perhana, milläs mie kullan näistä erotan? Käytin jälleen tovin päättömään seikkailuun ja löysin Bernardilla vihreän lonkeron huoneesta videokasetin. Miten mie en tätä nähnyt ekalla kerralla? Lähdin etsimään valvomoa ja kävin vahingossa huoneessa jossa iso mies nukkui. Onneksi satuin huomaamaan että ovessahan roikkuu avaimet, jotka sain käsiini kunhan ensin suljin oven. Löysin pian valvomon, jossa vahingossa työnsin Ednan huoneesta ulos (Yritin käyttää kasettinauhuria, mutta Edna oli tiellä) ja Bernard sanoi että maailmaa ei voi pelastaa ilman että työntää vanhan naisen rappusia alas.  Laitoin kasetin nauhuriin ja katsoin näytöltä kuinka tohtori jatkuvasti sulki ja avasi kassakaappia. Harmi vaan että tohtori pyörittää numeroita niin nopeasti ettei näe mihin numeroihin hän pysähtyy.

Leikin hiukan nauhurilla ja kun painoin nauhoitusnappulaa, IRS (USA:n verotuksesta vastaava virasto) saapui paikalle ja vei tohtorin kuulusteltavaksi. Kelasin videon alkuun ja painoin nurkassa olevaa nappia joka laittoi toiston hitaammalle asetukselle. Nyt näin mihin numerot pysähtyy! Koodi on 101, 999 ja 57. Suuntasin alakertaan ja avasin kassakaapin. Nyt meillä on sopimus!

Päätin kokeilla haluaisikohan se autoon murtautuja kenties avainnipun (Kenties joku niistä on autoon) joten menin pihalle. Herra ilahtui ja antoi minulle vastineeksi sorkkarautansa, jolla sain kammettua kolikon (Ja purkan, jossa se oli kiinni) aulan lattialta. Bernard tökkäsi sen suuhunsa ja sai irrotettua purkan ja kolikon toisistaan.

Tutkin vähän mihin voisin kolikoita käyttää (Minullahan on niitä nyt kaksi, toinen löytyi ihan alkumetreillä) ja huomasin että siellä huoneessa jossa lihava mies nukkui, oli seinässä jonkinlainen automaatti. Laitoin kolikon siihen ja koko rakennus alkoi heilua. Lihava mies tärisi lähemmäksi sängyn reunaa, mutta ei herännyt. Toinen kolikko sisään ja mies rojahti lattialle ja mie sain napattua paidan, jonka päällä mies nukkui! Se on vaan ihan märkä miehen kuolasta... Noh, onhan täällä pesutupa ja siellä tais olla kuivaaja!

Melkoiset unenlahjat

Vein paidan kuivaajaan, mutta sekin mokoma toimii kolikoilla. Mistä mie niitä oikein revin? En tiedä, eiköhän niitä jostain löydy. Tutkailin esineitäni ja päätin lähettää mainoslehtisen (Joka saatiin joskus aikoja sitten, mainostaa imureita) Hoagielle, koska halusin kokeilla voinko laittaa sen ehdotuslaatikkoon. Ja sehän toimi, nyt perustuslaissa lukee että jokaisessa kellarissa pitäisi olla pölynimuri. Näin sitten miten tulevaisuuden kellarissa on imuri, mutta se ei meitä vielä paljoa auta koska emme pääse kellariin tulevaisuudessa...

Jatkoin paikkojen tutkimista ja kaiken kokeilemista. Washingtonin huoneessa kokeilin sänkyä ja Hoagie sotki sängyn. Kutsuin siivoojan paikalle ja koska sönky oli sotkuinen, siivooja jäi siivoamaan huonetta. En aluksi keksinyt mitä hyötyä tästä muka on, mutta kun poistuin huoneesta huomasin että siivoajan kärry oli ulkopuolella. Ja siitä sain poimittua saippuan. Saippuan pystyi yhdistämään vesiämpäriin. Minulla on myös harja. Ja ulkona likainen kärry....

Menin ulos pesemään kärryä ja välittömästi ukkospilvet kasaantuivat. Hoagie huomautti että tämän takia hän ei ikinä pese autoaan, sade tulee kuitenkin pian perässä. Voi hemmetti, ite en juuri tuosta syystä ole käynyt pesettää autoani koko kesänä!

Mutta kun ukkonen nousi, Franklin lähti sisälle suojaan. Hoagie kysyi että miten hän ikinä voi keksiä sähköä jos ei ole ulkona myrskyssä? Ei tiennyt itsekkään. Hän meni huoneeseensa ja en keksinyt mitä tästä nyt hyödyin. Eiköhän se selviä...

Kikkailin aikani ja lopulta turvauduin pieneen apuun. Tarkistin netistä mitä kissalle tulisi tehdä tulevaisuudessa ja ratkaisua en olisi varmaan keksinyt ikinä. Lähetin Bernardilta purkin korjauslakkaa Lavernelle. Käytin sitä aitaan ja kun kissa koetti tulla sen alta, se sai valkoisen raidan selkäänsä. Kisu pomppasi talon katolle. Näytin kisulle lelua ja sillä sain houkuteltua sen lähemmäks. Nopealla liikkeellä Laverne nappasi kisuun mukaansa, hahaa!

Kissa katolla

Jatkoin seikkailua Lavernella ja vitsillä koetin laittaa rullaluistimet muumiolle. Ja sehän toimi! Työnsin sen liikkeelle ja se kaatui näyttelyyn menevien ihmisten päälle. Kävin laittamassa sille nimilapun ja tadaa, näyttely voi alkaa!

Kauniit kilpailijat

Tai no, ei se vielä ala mutta kuitenkin. Kilpailijat siirtyivät yläkertaan odottamaan ja tuomarit keskustelivat viereisessä tilassa. Kilpailija Harold tuntuu olevan kestosuosikki, meijän pitää varmaan sabotoida muita kunnolla että meijän muumio voittaisi...

Tutkittuani paikkoja huomasin Bernardilla että salissa oleva outo klovni nauraa kun sitä tönäisee. Kokeilin rikkoa sen, mutta haarukka ei riittänyt. Kävin esineitä läpi ja Lavernelta löytyi skalpelli, jonka lähetin kokeeksi Bernardille. Ja kyllä, se rikkoi klovnin ja jätti jälkeensä laatikon, josta nauru kuului. Lähetin sen Lavernelle ja testiksi myös hevosen tekohampaat Hoagielta. Huomasin ettei ne nimittäin ole kultaiset, vain likaiset. Ja sillä hevosella oli komia hymy nää suussa, muumiolle siis! Hiukset vielä tarvitaan... En löytänyt esineistäni mitään joka toimisi peruukkina, joten turvauduin pikaiseen googlaukseen, ihan vain nähdäkseni onko minulla tarvittavat tarvikkeet vai pitäisikö palata jonkun toisen pulman pariin. Yllätyin kun selvisi että tarvitsen Bernardilta haarukan ja spaghetin Hoagielta. Mitä! Mutta kun lähetin spaghetit Lavernelle, kaikki valkeni (Melkein, haarukkaa en vielä ymmärrä). Kuiva spaghetti kostuu ja muuttuu kuin keitetyksi kun sen laittaa aikakoneeseen, sehän on kuitenkin vessa.

Toimitin tarvikkeet muumiolle ja pian sillä oli kaunis hymy, naurulaatikko taskussa ja kauniit spaghetti hiukset, jotka muotoilin haarukalla. Pyysin tuomareita arvostelemaan kilpailijat, mutta ennakkosuosikki Harold (Se jolla on tutu ja hiuksissa salamoita) on voittamassa jokaisen osa-alueen vaikka muumiomme on kova kakkonen. Eli meidän pitää hoitaa Harold pois kisasta, kenties aloitetaan sillä seuraavalla kerralla.

Kyl on meijän muumio kaunis!

Yrityksiä ja erehdyksiä

Torstai, 11.08.2016

Otin ohjat Bernardista ja jututin tohtoria. Hän veteli jatkuvasti kahvia ja selitti että jos hän lopettaa juomisen, hän nukahtaa ja unet tulevat. Hän myös kertoi että ei ole varaa ostaa uutta timanttia, koska ei muistanut aiemmin allekirjoittaa erästä sopimusta. Nyt sopimus on kassakaapissa ja eipä hän muista yhdistelmää sen avaamiseksi. Asiaan saattaa vaikuttaa se että ei ole nukkunut kahteen vuoteen, kiitos kahvin.

Lähdin kellarista pois ja menin saliin. Siellä oli melkoinen sotku ja heppu kertoi että edellisenä iltana oltiin vietetty pilailuesineidenmyyjien kokoontumista. Hän tökkäsi sikarin suuhuni ja sytytti sen aseella, joka olikin vain naamioitu sytkäri. Harmi vaan että mokoma sikari räjähti. Hauskaa. jahtasin hetken lattialla olevia kalisevia tekohampaita, mutta Bernard ei saanut siitä otetta. Jatkoin keittiöön.

Nappasin keittiöstä kahvinkeittiöstä kaksi kahvipannua (tavallista ja kofeiinitonta) sekä haarukan. Varasto onkin nykyhetkessä pesutupa, josta löysin suppilon. Käväisin myös pikaisesti toimistossa, josta löysin kassakaapin taulun takaa. Huomasin että valvontakamera osoitti suoraan siihen. Hmm, jos löydän jostain tallenteet, kenties näen kuinka tohtori avaan kassakaapin ja saan siis yhdistelmän?

Yläkerrasta löysin ensimmäisestä huoneesta isohkon miehen nukkumasta. Avasin television, josta näin mainoksen, jossa kaupattiin valtavaa timanttia vain kahden miljoonan hintaan! Äkkiäkös me sellaiset rahat tehdään... Koetin napata paidan nukkuvan hepun alta, mut eipäs onnistunut. Tuli myös testattua että voin puhelimella soittaa ostos-tv:hen, mutta koska tohtorin tiili on tyhjä, timantti jäi saamatta.

Kurkistin toiseen huoneeseen ja näin masentuneen myyjän, joka koetti itsemurhaa. Homma jäi puolitiehen, koska ase oli pilailuväline. En päässyt sisälle huoneeseen turvaketjun takia, mutta yletin nappaamaan pöydältä purkin katoavaa mustetta.

Melko hilpeä kaveri

Seuraavasta huoneesta löysin vihreän lonkeron, joka kertoi olevansa piilossa sekä violettia lonkeroa että tohtoria. Huoneessa ei ollut muuta mielenkiintoista, joskin laittamalla stereot päälle koko talo heilui musiikista ja jokin osittain irtosi aulan katossa.

Piilouduit tohtoria hänen omaan taloonsa?

Jatkoin eteenpäin ja löysin valvontahuoneen. Siellä oli myös se patsas, mitä veljekset työstivät menneisyydessä. Jututin hoitaja Ednaa, joka kertoi että tohtori kyllä muistaa kassakaapin yhdistelmän. mutta vain kun kävelee unissaan.

Hoitaja Edna vahtii

Jatkoin jälleen seuraavaan huoneeseen ja löysin tohtorin pojan, Weird Ed Edisonin, joka tutki postimerkkikokoelmaansa. Nappasin Edin hamsterin häkistään ja jatkoin ullakolle. Sieltä pääsin katolle, josta löysin jonkinlaisen vivun (Jonka tietysti otin mukaani) ja sitten hyppäsin savupiippuun ja päädyin taas saliin.

Weird Ed Edison

Palasin kellariin ja kaadoin tohtorille kafeiinitonta kahvia. Hän nukahti välittömästi maistettuaan tilkan ja käveli unissaan toimistoon. Hän avasi ja sulki ovea jatkuvasti. Menin valvomoon, mutta en voinut katsoa yhdistelmää koska Edna esti minua. Perhana, tarvitaan harhautus tälle tädille...

Matkalla alas kokeilin vähän kaikkea ja päädyin laittamaan hamsterin pakastimeen. Älkää kysykö miksi, koska en todellakaan vielä tiedä. Aulasta nappasin kyltin ikkunasta (Help wanted) ja menin pihalle. Siellä oli muumio eli kuollut serkku Ted, joka piteli käsissään lintuallasta. Hiukan edempää löytyi myös mies, joka koetti murtaa vanhan auton takaluukkua.

Tuskin on mitään varastamisen arvoista

Palasin sisälle ja rupesin pohtimaan että mitähän nyt. Tutkailin sekä Hoagien että Bernardin esineitä ja päädyin lähettämään kirjeen (Jonka Hoagie löysi postilaatikosta) Bernardille. Näytin kirjettä Ednalle (ei vaikutusta) ja sitten sille masentuneelle hepulle, joka koetti itsemurhaa. Hän ilahtui kirjeestä ja lähti kuin pallosalama. Ja nyt voin tutkia hänen huoneensa! Sieltä ei tosin muu osunut silmään kuin se pilailuase. Noh, tyhjää parempi.

Palasin saliin ja vaihdoin sikarihepun aseen itselläni olevaan. Pyysin häneltä uutta sikaria ja koska hänen aseensa ei enää ollutkaan sytkäri, sain pitää sikarin! Palloilin jälleen aikani, kunnes lähetin kyltin Hoagielle ja näytin sitä Redille kellarissa. Red otti Hoagien töihin alaisuuteensa ja käski napata labratakin seinältä. Aiemmin Red nimittäin marmatti että takki on vain työntekijöille.

Vaihdoin takaisin Bernardiin, jolla huomasin nyt viimein että aulan katossa tosiaan roikkuu jokin, joka paljastui teko-oksennukseksi. En kuitenkaan ylettänyt siihen ja ihan huvikseni kokeilin että voisikohan se tipahtaa kokonaan jos laitan vihreän lonkeron huoneessa musiikit uudelleen päälle. Se ei toiminut, mutta sitten kaadoin yhden kaiuttimista lattiaa vastan ja kokeilin uudelleen. Ja tadaa, nyt se tipahti! Menin poimimaan sen lattialta Tämän jälkeen puhtaalla tuurilla huomasin että salissa oli jonkinlainen ilmastointi venttiili lattiassa. Avasin sen ja jahtasin tekohampaat sinne. Sitten ne olikin helppo napata taskuun.

Hampaat loukussa!

Lähetin hampaat Hoagielle (annettavaksi sille hevoselle jolla on kultaiset hampaat. En tiedä toimiiko, mutta aina voi kokeilla!). Koetin niiden avulla saada kultaiset hampaat hevoselta, mutta eipäs toiminut. Noh, aina ei voi onnistua. Jatkoin sitten huvikseni ullakolle, jossa huomasin purkin punaista maalia. Miksi en tätä nähnyt aiemmin? Testasin myös Jedin ja Nedin sänkyjä. Toinen niistä vinkui ja se harhautti kissaa hetkeksi. Pienen testailun jälkeen onnistuin vaihtamaan sänkyjen paikkaa. Nyt vinkuva sänky on kauempana ja sen vinkuminen harhautti kissaa pidemmäksi ajaksi. Kerkesin napata kisun lelun sillä välin kun raukka ihmetteli sänkyä.

Olin matkalla takaisin vessalle, kun vahingossa osoitin kumkvatti puuta. Hetkinen, Washingtonhan tuijotteli tätä puuta. Ja hän puhui jotain kirsikkapuiden kaatamisesta... Käytin puuhun punaista maalia ja palasin jututtamaan Washingtonia. Matkalla peli muistutti että Laverne roikkuu puussa tulevaisuudessa. Kenties jopa samassa puussa?

Ja nyt se onkin kirsikkapuu!

Jututin Washingtonia (Huomasin samalla että hänelläkin on tekohampaat ja hän myös polttelee sikaria) ja hän halusi todistaa olevansa sanojensa mittainen mies ja yhdellä kauniilla kirveen heilautuksella "kirsikka"puu kaatui! Samalla näimme kuinka puu katosi tulevaisuudesta ja Laverne tipahti maahan. Nyt voimme pelata myös hänellä! Totesin että tähän on hyvä lopettaa, mutta halusin vielä kokeilla yhtä juttua...

Kohta rytisee

Lähetin pilailusikarin Bernardilta Hoagielle ja otin vahingossa ohjat Lavernesta. Hän on nyt vankilassa, kuten myös tulevaisuuden Edisonit. Ilmeisesti tulevaisuudessa lonkerot ovat ottaneet kaikki ihmiset jonkinlaisiksi lemmikeikseen. Ihanaa, mutta palataan Laverneen vasta ensi kerralla. Kuitenkin, tarjosin sikaria Washingtonille, mutta minulla ei ollut tarjota tulta. Joten lähetin myös sen sytkäriaseen Hoagielle.

Tarjosin sikaria uudelleen ja tästä seurasi mielenkiintoinen tapahtumaketju. Sikari räjäytti tekohampaat palasiksi, joten tarjosin Washingtonille kalisevia hampaita. Hancock huomautti Jeffersonille että katso, nyt on Washingtonilla myös kylmä! Pienen riitelyn jälkeen takassa paloi viimein tuli (Jefferson luopui halostaan) ja sain Hancockin viltin itselleni. Nyt olen tyytyväinen, koetetaan tutkia tulevaisuutta Lavernella seuraavalla kerralla!

Ja kohta pamahtaa

Day of the Tentacle Remastered - Lonkeroiden vallankumous

No nyt on taas vierähtänyt liian pitkä aika viime kerrasta, joten aloitellaanpa nyt seuraava projekti! Peliksi valitsin jo aikoja sitten Day of the Tentacle Remasteredin, joka on Grim Fandango
Remasteredin tavoin uusintaversio vanhasta seikkailuklassikosta!

Alkuperäinen Day of the Tentacle ilmestyi vuonna 1993 ja se on jatkoa Maniac Mansionille. Maniac Mansionissa joukko nuoria pysäytti hullun tohtori Fred Edisonin. Day of the Tentaclessa sen sijaan kolmen nuoren vastassa on maailmanvalloitusta suunnitteleva violetti lonkero (Jonka Edison oli luonut, kuten myös vihreän lonkeron). Sen enempää en tarinasta tiedä, joten eiköhän sukelleta lonkeron päivään!

Maanantai, 08.08.2016

Peli alkoi introlla, jossa vihreä ja violetti lonkero hengailevat Edisonin kartanon takana. Violetti päätti janoonsa juoda saastuneesta joesta, johon kartano pumppasi teollisuusjätettä. Vihreä ei tykännyt ideasta, mutta violetti  otti hörpyn ja sen ansiosta koki mutaation! Hänelle kasvoi pienet kädet ja hänestä tuli sekä älykkäämpi että aggressiivisempi. Ja nyt hän haluaa valloittaa maailman!

Vähän vaan jätettä joessa

Vapise, maailma!

Seuraavaksi peli siirtyi kämpälle, jonne hamsteri toimitti kirjeen. Kämpässä majaili sankarimme nörtti Bernard, lääketieteen opiskelija Laverne (Joka olisi halunnut hamsterin leikeltäväksi kouluun) ja hevari Hoagie. Kirje oli vihreältä lonkerolta, jonka kanssa Bernard ystävystyi Maniac Mansionin aikana. Vihreä pyysi apua, koska violetin mutaation jälkeen tohtori Fred vangitsi lonkerot ja aikoo tappaa heidät molemmat. Bernard ja kumppanit suuntasivat kartanolle pelastamaan lonkerot (Joka taitaa olla virhe)

Meidän urheat sankarimme!

Kolmikko hajaantui kartanolla ja minulle jäi Bernard ohjattavaksi. Ensimmäiseksi testasin miltä näyttää kun pelin heittää alkuperäisiin grafiikoihin. Aika hauska temppu, mutta taidan pysyä remastered grafiikoissa.

Alkuperäiset grafiikat

Rupesin tutkimaan aulaa, maassa oli kolikko joka oli lattiassa kiinni purkalla. Bernard ei ssaanut sitä irti, joten antaa olla. Nappasin kuitenkin mainoslehtisen telineestä ja huomasin että Bernardilla oli mukana jonkinlainen oppikirja. Kai sitä johonkin tarvitsee. Seinällä oli rikkinäinen puhelin, johon joku oli kuitenkin jättänyt kolikon. Nyt se on miun. Suuntasin toimistoon.

Toimistosta löysin tohtori Fredin pankkitiedot. Raukalla ei ole tilillä penniäkään. Pöydän lokerosta löytyi korjauslakkaa. Palasin aulaan jossa tutkin isoa kaappikelloa. Hahaa, avaamalla oven paljastui että siellä on salakäytävä!

Bernard lähti kohti kellaria salakäytävää pitkin ja peli siirtyi yläkertaan jossa Hoagie ja Laverne kohtasivat. Laverne oli jo unohtanut miksi he edes ovat täällä ja kysyi mitä ovat "lonkerot". Paikalle asteli tohtori, joka kertoi että hän loi lonkerot apulaisiksi/lemmikeiksi. Muuten hyvä, mutta sitten toinen koetti valloittaa maailman ja siksi hän lukitsi heidät kellariin. Laverne ja Hoagie huomauttivat että Bernard on kyl menossa vapauttaa ne...

Tohtori Fred Edison

Ei, Bernard, älä tee sitä!

Bernard vapautti lonkerot ja violetti ilmoitti että maailmanvalloitus jatkuu. Tohtori Fred saapui paikalle liian myöhään ja sanoi että nyt ainoa keino pysäyttää violetti on matkustaa ajassa ja estää teollisuusjätteen päätyminen jokeen. Sitten violetti ei koe mutaatiota ja kaikki on taas hyvin.

Joten tohtori laitto koko kolmikon aikakoneeseensa, jotta on suurempi todennäköisyys että edes yksi pääsee perille hengissä.

Ihan luotettavalta tää aikakone näyttää

Uhkauksia ajan virrassa

Aluksi kaikki näytti lupaavalta, mutta kesken kaiken timantti (Joka ei edes ollut aito), joka toimi virtalähteenä, hajosi. Tämä aiheutti PIENIÄ sivuvaikutuksia, Hoagie päätyi 200 vuotta menneisyyteen ja Laverne 200 tulevaisuuteen. Bernard ilmestyi takaisin tohtorin luo, joka kirosi kun ei ollut ostanut aitoa timanttia. Ja tohtori ei voi tuoda Hoagieta ja Lavernea takaisin, koska tarvitsee ensin uuden timantin ja sitten Hoagien sekä Lavernen pitää laittaa aikakoneet kiinni pistorasiaan. Se voi olla ongelmallista Hoagielle... Hoagie tarvitsee siis sen sijaan tohtorin superakun, joka on tosin vasta suunnitelmavaiheessa. Tohtori ei tosin muista missä suunnitelmat ovat, jossain päin taloa kuitenkin.
 

Fiksu kun olen, löysin suunnitelmat pian ilmoitustaululta. Tohtori selitti sitten että aikakoneen kapselit (Jotka ovat muuten vessoja...) ovat yhteydessä toisiinsa ja huuhtelemalla voi lähettää pieniä esineitä kapselista toiseen. Joten tohtori heitti suunnitelmat pönttöön ja veti. Pöntöt kuljettavat myös ääntä, joten tohtori neuvoi Hoagieta viemään suunnitelmat Red Edisonille, joka on tohtorin esi-isä. Ja nyt voin vaihtaa milloin vain Bernardin ja Hoagien välillä!

Hoagie menneisyydessä

Päätin tutkia hiukan menneisyyttä Hoagiella. Hänellä oli valmiina mukanaan purkinavaaja. Lähdin kulkemaan kohti kartanoa ja peli halusi muistuttaa ja Laverne roikkuu tulevaisuudessa puussa. Noh, ehkä me löydetään jotain mikä auttaa häntä pääsemään alas. Tutkin postilaatikkoa ja löysin sieltä kirjeen, jossa joku kutsutttiin välittömästi Baltimoreen.

Jututin sisällä muumiota, joka ei kyl puhunut takaisin. Jatkoin saliin jossa oli John Hancock, Thomas Jefferson ja George Washington. Pöydällä oli keskeneräinen perustuslaki. Jututin Jeffersonia, joka kertoi että heillä on tekeillä aikakapseli, joka avataan 400 vuoden päästä. Hän kertoi myös että perustuslaki on hiukan kesken ja siksi vieressä on ehdotuslaatikko. Jututin Hancockia, joka on kylmissään. Jeffersonilla on kyllä halko, mutta ei voi antaa tehdä siitä tulta takkaan koska haluaa säästää sen jälkipolville. Washington keshuskeli taidoillaan kaataa kirsikkapuita ja sanoi todistavansa taitonsa vaikka heti, mutta alueella ei ole kirsikkapuita.

Hancock, Jefferson ja Washington

Käväsiin keittiössä, josta nappasin pullon öljyä ja hiukan spaghettia. Sitten menin pieneen varastoon, josta löysin ämpärin ja harjan. Käytin keittiön vesipumppua täyttääkseni ämpärin. En tiedä miksi, mutta seikkailupelilogiikalla kannattaa tehdä kaikki mikä on mahdollista.

Palasin aulaan ja kömmin kellon kautta kellariin, jossa Red Edison majaili. Nappasin vasaran (Vasenkätisen vasaran, kuten Red huomautti) ja jututin Rediä. Huomautin että hän tunnen keksijän joka näyttää häneltä. Red kertoi että tuskin on kukaan hänen pojistaan, he haluavat kaikki taiteilijoiksi. Meidän pitää ehkä muuttaa vähän historiaa... Annoin superakun suunnitelmat Redille ja hän kertoi että tarvitsee vain kultaa, öljyä ja etikkaa. Noh, öljyä meillä on, muut puuttuu.

Red Edison töissä

Palasin aulaan ja peli kertoi että Hancock kysyi että kävisikö perustuslakiin että presidentin pitää olla ihminen. Jefferson käski hänen keskittyä, tämä on vakava asia. Lisäys voisi olla ainakin hidaste vihamielisille lonkeroille, mut ihan miten vaan.

Jatkoin yläkertaan, jossa kävin Washingtonin huoneessa. Pystyin kutsumaan sinne siivoojan, mutta en vielä tiedä mitä hyötyä siitä on. Toisessa huoneessa oli lipunompelija, joka voivotteli kuinka lipun suunnitelmat muuttuvat jatkuvasti. Kolmannessa huoneessa oli seinällä leijansuunnitelmat ja viinipullo. Viini on nyt miulla matkassa.

Jatkoin eteenpäin ja löysin...hevosen jolla on kultaiset hampaat. Ja se osasi vielä puhua. Jututin sitä hetken ja jatkoin matkaa.

Löysin Redin pojat, Nedin ja Jedin. Toinen seisoi mallina ja toinen veisti marmoria. Jututin heitä hetken (Selvisi että edes heidän isänsä ei erota heitä toisistaan. Ainoa ero on että toinen on vasenkätinen) ja sitten kun sain mahdollisuuden, vaihdoin veistäjän eli Nedin vasaran vasenkätiseen vasaraan. Ned ei enää osannut veistää ja koko patsas mureni. Ned murtui täysin ja höpötti miten isä oli oikessa, meidät on tarkoitettu keksijöiksi. Jed ei suostunut lannistumaan ja piristi veljeään. Joten Ned ja Jed vaihtoivat paikkaa. Tämä aiheutti muutoksen tulevaisuudessa ja näin kuinka jossain valmis veistos muuttui toisen veljen tekemäksi. Saa nähdä kuinka se meitä auttaa.

Murtunut Ned (Ja murtunut patsas) sekä Jed

Käväisin ullakolla (Joka on Nedin ja Jedin huone) ja koetin napata lelun kissalta. Kisu ei tykännyt ideasta, joten lelu jäi sille.

Seuraavaksi menin ulos (Koska olen nyt tutkinut kartanon kokonaan), jossa Ben Franklin lennätti leijaa, tavoitteenaan tietysti keksiä sähkö. Hän ei pidä Red Edisonia kovinkaan suuressa arvossa, ei tiedemiehenä eikä majatalon pitäjänä. En äkkiä keksinyt minne kannattaisi Hoagiella suunnata, joten eiköhän tämä ollut ihan hyvä paikka lopettaa. Seuraavalla kerralla tutkitaan nykyhetkeä Bernardilla

Ben Franklin